Mitä on yhteentoimivuus?

Asiana yhteentoimivuus ei ole uusi. Hankkeen edetessä olemme kuitenkin huomanneet, että se vaatii tarkempaa tarkastelua, jotta työmme merkitys ymmärretään. Avaamme aihetta tulevissa blogikirjoituksissamme, mutta aloitetaan yhteentoimivuuden määritelmistä:

Eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa (EIF) tarkoitetaan yhteentoimivuudella "organisaatioiden kykyä olla vuorovaikutuksessa niiden yhteistä etua palvelevien tavoitteiden saavuttamiseksi jakamalla tietoa ja osaamista organisaatioiden kesken niiden käyttämien toimintaprosessien kautta ja hyödyntämällä niiden tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien välistä tiedonsiirtoa".

JHS 179:ssä yhteentoimivuus on määritelty seuraavasti: "Toimijoiden, prosessien ja tietojärjestelmien kyky viestiä keskenään sellaisella tavalla tai siinä laajuudessa, että ne voivat rutiininomaisesti käyttää ja ymmärtää toistensa tietoja."

Molemmissa määritelmissä yhteentoimivuus nähdään organisaatioiden kykynä jakaa ja hyödyntää toistensa tietoa ja osaamista. Tähän me Parasta DigiTukea -työssä pureudutaan työpaikalla järjestettävän koulutuksen prosesseihin liittyvän käsitteistön ja tietoaineistojen kautta.​

Riitta Alkula (Gofore) avasi tarkemmin yhteentoimivuutta ja sen merkitystä ja tavoitteita Parasta-yhteistyöpäivässä 15.11.2018 puheenvuorossaan “Tiedon kiertotalous - yhteistyöllä yhteentoimivuuteen”:

Yhdenmukaiset toimintamallit ja prosessit

Parasta DigiTukea järjesti palveluprosesseihin liittyvän yhteistyöpäivän 15.11.2018 Edupolin tiloissa Tikkurilassa. Osallistujia oli meidän lisäksemme Parasta Palvelua ja Parasta DigiOhjausta -verkostoista. 

Tuija Ojanen Tieturilta piti päivän alussa puheenvuoron otsikolla Yhdenmukaiset toimintamallit ja prosessit. Puheenvuorosta tehtiin tallenne, joka on katsottavissa YouTube-kanavallamme:

Päivän aikana käynnistettiin yhteistyötä työpaikalla järjestettävän koulutuksen palveluprosessin kuvaamiseksi. Koulutuksen järjestäjien yhdenmukaista toimintamallia tarvitaan koulutuksen järjestäjien omien toimintaprosessien yhteensovittamiseksi, jotta palvelu saadaan näyttäytymään yhdenmukaisena ja käyttäjäkeskeisessä muodossa opiskelija- ja työelämäasiakkaille.

Toimintamallien yhdenmukaistaminen edellyttää, että niiden dokumentoinnista ja mallintamistekniikoista sovitaan yhteisesti sekä prosesseihin liittyvät tiedot kuvataan.  

Palvelumuotoilua yhdessä

Parasta DigiTukea -hankkeen toimijoita on jalkautunut yhdessä Parasta Palvelua väen kanssa yhteisiin palvelumuotoilukoulutuksiin keväästä 2018 alkaen. Palvelumuotoiluprosessi on ollut vaiherikas ja siinä samalla on muotoutunut malleja asiakkaiden palvelupoluista ja mahdollisista pullonkauloista palvelupolulla. Yhteisiä koulutuksia on järjestetty kaikkien Parasta Palvelua alueverkostojen alueilla (etelä, länsi, itä ja pohjoinen). Parasta DigiTukea toimijoita on ollut mukana jokaisen alueen palvelumuotoilukoulutuksissa. Mukaan palvelumuotoiluprosessiin on saatu myös työelämäasiakkaita, jolloin olemme saaneet kuulla asiakkaiden kokemuksia suoraan heiltä.

Palvelumuotoilupäivissä osallistujat ovat saaneet haastaa itsensä ajattelemaan ”laatikon ulkopuolelta” ja asiakaskokemuksen nykyisiä haasteita on pyritty ratkomaan monin erilaisin keinoin. Kaiken perustana on kuitenkin itse asiakaskokemuksen ymmärtäminen, jotta palvelupolun muotoilussa osataan keskittyä oikeisiin kohtiin. Palvelumuotoilua ovat vetäneet Jujun asiantuntijat Jaana Jeminen ja Anu Nylund, joiden kanssa olemme haastaneet itsemme ajattelemaan uudella tavalla. Mukaan päiviin on mahtunut paljon erilaisten menetelmien harjoittelua sekä antoisaa yhteistyötä Parasta Palvelua ja myös Parasta DigiOhjausta toimijoiden kanssa.

Palvelumuotoiluprosessin viimeiset koulutuspäivät pidettiin menneellä viikolla. Yhteistyö Parasta-hankkeiden kesken jatkuu tästä entistä tiiviimmin.

Ryhmätyötuotos (hahmomalli) Parasta Palvelua Pohjoisen 28.8.18 palvelumuotoilupäivässä

Hankkeen tuottamat hyödyt

Mikä ovat hankkeen tuottamat hyödyt? Tämä kysymys tulee mieleen ensimmäisten joukossa, kun hanketta esitellään sidosryhmille.

Parasta DigiTukea -hankkeen tavoitteena on tuottaa koulutuksen järjestäjille yhteentoimivuuden kuvaukset, jotka liittyvät työpaikalla järjestettävän koulutuksen toimintamalleihin. Mitä se puolestaan tarkoittaa? Asiaa havainnollistetaan alla olevalla videolla:




Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeemme tekee mm. sanastotyötä ja mallinnamme prosesseissa liikkuvaa tietoa. Otamme määrittelyissä huomioon kansallisten järjestelmien (kuten Koski ja eHOKS) kehittämistyön.

Tuloksena saamme kuvaukset, joita koulutuksen järjestäjät voivat soveltaa osana omaa kokonaisarkkitehtuurityötään. Niitä voidaan hyödyntää mm. laatutyössä, kehittämiskohteitten ja -projektien määrittelyssä sekä tehtäessä tarjouspyyntöjä, jotka koskevat järjestelmähankintoja.