maanantai 18. maaliskuuta 2019

Sedun Parasta-hankeperhe yhteistyössä

Parasta Palvelua -kehittämisohjelman viime syksyn aikana toteuttamaan Parasta Palvelumuotoilua valmennusprosessiin on osallistunut Parasta Palvelua, Parasta osaamista, Parasta DigiOhjausta ja Parasta DigiTukea -toimijoita. Neljällä alueella (Pohjoinen, Itä, Etelä ja Länsi) toteutetun palvelumuotoilukoulutuksen vetäjinä olivat Jaana Jeminen, JUJU Innovations ja Anu Nylund, Mood of Finland. Lähipäivien aikana hankimme tietoa palvelumuotoiluosaamisesta ja saimme siihen erilaisia työkaluja. Prosessin edetessä kokeilimme erilaisia ideointimenetelmiä ja kehitimme oppisopimus- ja koulutussopimusprosesseja asiakaslähtöiseksi palveluksi yhdessä työelämän kanssa. Parasta Palvelumuotoilun osatoteuttajat esittelivät omat välitehtävänsä seuraavalla lähipäivällä oman alueensa kehittäjille ja saivat samalla uusia ideoita ja parannusehdotuksia työstettäväksi.

Sedussa palvelumuotoilutiimissä toimittiin neljän naisen voimin. Riitta Tuokko ja Minna Sainio ovat tiimimme Parasta Palvelua (PP), Marita Mäenpää kehittäjäopettaja (PP) ja Satu-Maarit Sivula Parasta DigiTukea (PDT). Hannu Mansikalta (PDT) saimme tukea digitaalisten välineiden käytössä haastattelutilanteissa. Riitta ja Satu-Maarit toimivat myös Parasta osaamista (POS) hankkeen työryhmissä.

Työelämäkumppaninamme olivat Kaks´Kättä työpaja ry, Työllisyyspalvelut, Veljekset Keskinen Oy ja Eskoon Sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Esittelimme ja keräsimme palvelumuotoilutiimimme tuotokseen näkökulmia myös Sedun opettajilta ja ohjaushenkilöstöltä sekä Etelä-Pohjamaan verkosto-oppilaitoksilta Sedun Parasta osaamista hankkeen toimijoiden syksyn 2018 koulutuskiertueella.

Kokoonnuimme Sedun palvelumuotoilutiiminä jokaisen lähipäivän jälkeen suunnittelemaan seuraavat askeleet yritystapaamisin ja tiedonkeruuseen. Prosessimme eteni vauhdikkaasti ja materiaalia kertyi valtavasti yritys- ja opettajatapaamisissa. Työskentelymme aikana testasimme eri menetelmiä palvelumuotoilun työkalupakista kuten haastattelua, kyselyjä (ml. empatiakysely), laputusta, ideointityöpajaa, 6 hatun menetelmää.

Ei ehkä kuitenkaan niin yllättävää, mutta samankaltaisia haasteita, kehittämiskohteita ja kriittisiä pisteitä nousi esille niin työelämän edustajilta kuin opettaja- ja ohjaushenkilöstöltä. Muutamia esimerkkejä esille nousseista asioista: nopea reagointi ja saavutettavuus, digiosaaminen tärkeää, toimivat ohjelmat ja järjestelmät, yksi sopimusmalli, näyttöjen suorittamisessa eri mahdollisuudet ja digivälineiden hyödyntäminen, palaute työelämässä oppimisesta jokaiselle osapuolelle.

Ratkaisuja haimme eri materiaaleista, ohjeista ja aineistoista kuten www.ohjaan.fi, https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/  ja Työelämässä oppimisen teoriapankki.

Työelämässä oppimisen palvelulupauksessamme kuvataan prosessi ennen, aikana ja jälkeen sekä niiden kriittiset pisteet ja niihin ratkaisuehdotuksia. Olemme värikoodanneet eri vaiheet helpottamaan kokonaisuuksia. Katso kuvausta: Sedun työelämässä oppimisen palvelulupaus.



 
Teksti: Satu-Maarit Sivula, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Yhteentoimivuus opiskelijan ja opettajan arjessa

Olli Opiskelija haluaa aloittaa ammatilliset opinnot, jotta hän pärjäisi tulevaisuudessa työelämässä paremmin. Hän hakeutuu opiskelemaan tutkintoa, josta hän on jo hankkinut aiempaa osaamista. Hakeutuminen opintoihin tapahtuu koulutuksen järjestäjän nettisivuilla olevalla hakulomakkeella. Hakulomakkeen täytön aikana Ollin keskittyminen herpaantuu ja lomakkeelle tulee sukunimen kohdalle kirjoitusvirhe. Tästä eteenpäin Olli Opiskelija on koulutuksen järjestäjän tiedoissa Olli Opikselija.

Opintojen alkaessa tietojen oikeellisuutta ei varmisteta ja käyttäjätunnukset muodostuvat väärällä nimellä. Ollin epäonneksi myös koulutuksella, johon hänet on siirretty, on väärää tietoa. Uusien tutkinnon perusteiden sijaan Olli Opikselija opiskelee vanhan lainsäädännön mukaista tutkintoa. Henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelma jää hyväksymättä, joten amiskysely ei lähde ajoissa, eikä Ollin tietoja siirretä eHOKS-palveluun. 

Ollin opinnot oppilaitoksessa etenevät ja Olli siirtyy hankkimaan osaamista koulutussopimuksella. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen jaksolla sopimusta kirjatessa työpaikkaohjaajalla on vanha sähköpostisoite ja myös Yritys Oy:n y-tunnus on kirjattu väärin järjestelmään. Sopimuksen alku- ja loppupäivämäärä on kirjattu epähuomiossa väärin. Työpaikkaohjaaja ei pääse antamaan Ollille palautetta työelämässä oppimisen jaksosta, sillä linkki ja käyttäjätunnus työpaikkaohjaajan liittymään ohjautuu väärään postilaatikkoon. 

Olli on hakenut opintososiaalisia etuja opintojensa tueksi, mutta saa kielteisen päätöksen, sillä hänestä ei ole tietoja kansallisessa palvelussa, jonka kautta Ollin opintojen päätoimisuutta ja etenemistä seurataan. Tiedonsiirtoja Olli Opikselijan tiedoilla on tehty useasti, mutta tarkastus tietojen siirtymisestä oli jäänyt epähuomiossa tekemättä. 

Ollin opiskelun aikaiset tiedot siirtyvät lopulta kansalliseen palveluun ja Olli valmistuu. Tutkinnon suorituksen jälkeen Olli katsoo palvelusta omat tietonsa, jotta saa ajantasaiset tiedot työhakemukseensa. Tutkinto, tutkintonimike, opiskeluaika ja työelämässä oppimisen jakson yritystiedot ovat väärin. Työpaikalla oppimisen jakso on kirjattu väärälle vuodelle. Tämän lisäksi Olli ei näytä valmistuneen lainkaan, vaikka opiskeluaika on päättynyt. Olli etsii saamansa tutkintotodistuksen, josta valmistumispäivämäärä löytyy. Tutkintotodistuksessa on nimi; Olli Opikselija.

Tämä kauhukuva kertoo siitä, kuinka yksikin väärä tieto voi kumuloitua suureksi määräksi ongelmia, mikäli tieto on väärää, väärässä muodossa tai se puuttuu kokonaan. Kaiken tiedon kirjaa ihminen, joten virhemahdollisuudet ovat moninaiset.

Nyky-yhteiskuntaa ohjaa vahvasti digilisaatio. Arjessa tämä tarkoittaa sitä, että tietojen, joita tuotamme ja siirrämme, tulee olla oikein reaaliajassa. Ammatillisen koulutuksen vanhat laskentapäivät ovat historiaa ja tiedon tulee olla joka päivä ajan tasalla, sillä sitä siirretään jatkuvasti kansallisiin palveluihin. Tiedot siirtyvät vain, jos järjestelmien ja palveluiden välinen yhteentoimivuus on kunnossa. Yhteentoimivuudella on näin ollen suuri merkitys niin koulutuksenjärjestäjien, opettajien kuin opiskelijoiden arjessa.

Kun tietoa siirretään ajantasaisesti ja varmistetaan sen oikeellisuus, se ei näy toimijoille erikseen missään. Kaikki vain toimii sujuvasti. Jos taas tiedot ovat vääriä, väärässä muodossa tai puuttuvat kokonaan, ovat seuraukset ja ongelmat moninaiset ja niistä aina viime kädessä kärsii asiakas.

Teksti: Tiina Halmevuo ja Marjaana Suo, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda)