Parasta DigiTukea päättyy - yhteentoimivuuden kehittäminen jatkuu

On tullut aika kiittää Parasta DigiTukea -kehittämishankkeen työssä mukana olleita ja työtä eri tavoin tukeneita. Saavutimme tavoitteemme.

Työmme tulokset löytyvät tämän blogin Materiaalit-sivulta.

Toiminta-aikamme päättyy, mutta yhteentoimivuuden kehittäminen jatkuu.

Työelämässä oppimisen prosessikuvaukset prosessissa

Parasta Palvelusta palvelupolku,

palvelupolusta kriittiset pisteet,

kriittisistä pisteistä palveluprosessi,

palveluprosessista  prosessikuvaus,

prosessikuvauksesta yhteentoimivuus,

yhteentoimivuudesta parasta,

parhaasta kansalliset toimintamallit.

Työpaikalla järjestettävän koulutuksen prosessia työstettiin osaprosesseittain Parasta-kehittämisohjelmissa vuoden 2018 loppupuolella. Mukana oli 17 oppilaitosta ja 26 asiantuntijaa.  Lopullinen rutistus ajoittuu huhti- toukokuuhun, kun prosessimallinnusta  Parasta Palvelun toimesta luotsaa  QPR Softwaren asiantuntijat Marja Tuhkanen ja Mikko Rajala. Kuvaukset tuotetaan JHS 152 -suositusta noudattaen Arkkitehtuuripankkiin.

Kevään prosessiryhmässä on 10 asiantuntijaa Parasta Palvelusta Päivi Kalliokoski (Keuda),  Susanna Eerola (Ekami), Samu Koskimies (Omnia), Sarita Koskinen-Soikkeli (Stadin AO), Arto Pelkonen (SAKKY), Hannu Savolainen (SAKKY), Kaisu Tyni-Pyy (Riveria) ja Parasta DigiTuesta  Virve Eronen (Ekami),  Katriina Karkimo (Stadin AO) ja  Anne Paakko (Sampo).

Työelämässä oppimisen ensimmäinen prosessityöpaja oli 24.4.19 Vantaalla. Päivä vilahti iloisessa ja innostuneessa ilmapiirissä, kun työstimme prosessikarttaa, palvelukarttaa ja rungon laatimista prosessi-integraatiomalliksi (SIPOC). Toukokuussa jatkamme työpajalla. Työpajojen välissä ryhmäläiset parastelevat tehtyä työtä.

Kuva: Työn touhussa 24.4.19 Vantaalla

Teksti: Eeva-Leena Ronkainen, projektipäällikkö, OSAO

Sedun Parasta-hankeperhe yhteistyössä

Parasta Palvelua -kehittämisohjelman viime syksyn aikana toteuttamaan Parasta Palvelumuotoilua valmennusprosessiin on osallistunut Parasta Palvelua, Parasta osaamista, Parasta DigiOhjausta ja Parasta DigiTukea -toimijoita. Neljällä alueella (Pohjoinen, Itä, Etelä ja Länsi) toteutetun palvelumuotoilukoulutuksen vetäjinä olivat Jaana Jeminen, JUJU Innovations ja Anu Nylund, Mood of Finland. Lähipäivien aikana hankimme tietoa palvelumuotoiluosaamisesta ja saimme siihen erilaisia työkaluja. Prosessin edetessä kokeilimme erilaisia ideointimenetelmiä ja kehitimme oppisopimus- ja koulutussopimusprosesseja asiakaslähtöiseksi palveluksi yhdessä työelämän kanssa. Parasta Palvelumuotoilun osatoteuttajat esittelivät omat välitehtävänsä seuraavalla lähipäivällä oman alueensa kehittäjille ja saivat samalla uusia ideoita ja parannusehdotuksia työstettäväksi.

Sedussa palvelumuotoilutiimissä toimittiin neljän naisen voimin. Riitta Tuokko ja Minna Sainio ovat tiimimme Parasta Palvelua (PP), Marita Mäenpää kehittäjäopettaja (PP) ja Satu-Maarit Sivula Parasta DigiTukea (PDT). Hannu Mansikalta (PDT) saimme tukea digitaalisten välineiden käytössä haastattelutilanteissa. Riitta ja Satu-Maarit toimivat myös Parasta osaamista (POS) hankkeen työryhmissä.

Työelämäkumppaninamme olivat Kaks´Kättä työpaja ry, Työllisyyspalvelut, Veljekset Keskinen Oy ja Eskoon Sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Esittelimme ja keräsimme palvelumuotoilutiimimme tuotokseen näkökulmia myös Sedun opettajilta ja ohjaushenkilöstöltä sekä Etelä-Pohjamaan verkosto-oppilaitoksilta Sedun Parasta osaamista hankkeen toimijoiden syksyn 2018 koulutuskiertueella.

Kokoonnuimme Sedun palvelumuotoilutiiminä jokaisen lähipäivän jälkeen suunnittelemaan seuraavat askeleet yritystapaamisin ja tiedonkeruuseen. Prosessimme eteni vauhdikkaasti ja materiaalia kertyi valtavasti yritys- ja opettajatapaamisissa. Työskentelymme aikana testasimme eri menetelmiä palvelumuotoilun työkalupakista kuten haastattelua, kyselyjä (ml. empatiakysely), laputusta, ideointityöpajaa, 6 hatun menetelmää.

Ei ehkä kuitenkaan niin yllättävää, mutta samankaltaisia haasteita, kehittämiskohteita ja kriittisiä pisteitä nousi esille niin työelämän edustajilta kuin opettaja- ja ohjaushenkilöstöltä. Muutamia esimerkkejä esille nousseista asioista: nopea reagointi ja saavutettavuus, digiosaaminen tärkeää, toimivat ohjelmat ja järjestelmät, yksi sopimusmalli, näyttöjen suorittamisessa eri mahdollisuudet ja digivälineiden hyödyntäminen, palaute työelämässä oppimisesta jokaiselle osapuolelle.

Ratkaisuja haimme eri materiaaleista, ohjeista ja aineistoista kuten www.ohjaan.fi, https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/  ja Työelämässä oppimisen teoriapankki.

Työelämässä oppimisen palvelulupauksessamme kuvataan prosessi ennen, aikana ja jälkeen sekä niiden kriittiset pisteet ja niihin ratkaisuehdotuksia. Olemme värikoodanneet eri vaiheet helpottamaan kokonaisuuksia. Katso kuvausta: Sedun työelämässä oppimisen palvelulupaus.

 
Teksti: Satu-Maarit Sivula, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

Yhteentoimivuuden tasot - järjestelmäkeskeisyydestä asiakaslähtöisyyteen

Yhteentoimivuutta voidaan tarkastella Eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa (EIF) kuvatun yhteentoimivuusmallin ja sen yhteentoimivuuden tasojen kautta.

Oikeudellisen yhteentoimivuuden taso on se, jossa etsitään lainsäädännöstä yhteentoimivuutta estäviä tekijöitä. Monet asiat kuten tiedon liikuttaminen on ollut pitkään teknisesti toteutettavissa, mutta tähän on liittynyt paljon lainsäädännöllisiä esteitä. Parasta DigiTukea huomioi tarvittavilta osin lainsäädännön ja sen muutokset.

Organisatorisella yhteentoimivuuden tasolla tehdään se työ, jossa sovitaan muun muassa toimintaprosesseihin liittyvistä asioista eli etsitään ne kaikille organisaatioille yhteiset asiat ja tarvittaessa yhdenmukaistetaan prosesseja tai luodaan uusia prosesseja. Tällä tasolla Parasta-kehittämishankkeet tekevät parhaillaan prosessiyhteistyötä, joka liittyy työpaikalla järjestettävään koulutukseen.

Semattisen yhteentoimivuuden taso on Parasta DigiTukea -työn ydintä. Semanttinen yhteentoimivuus tarkoittaa sitä, että tietojen lähettäjät ja vastaanottajat ymmärtävät tiedon merkityksen samalla tavalla eli tietojen merkitys ei muutu, vaikka niitä siirrettäisiin prosessista toiseen tai organisaatiolta toiselle.

Tekniselle yhteentoimivuuden tasolle sisältyvät järjestelmiä ja palveluita yhdistävät sovellukset ja infrastuktuurit. Yhteentoimivuusmenetelmän avulla Parasta DigiTukea -sanastotyön ja tietomallinnuksen tulokset saadaan valutettua tekniselle tasolle asti.

Perinteisesti kehittämistyötä on tehty järjestelmäkeskeisesti eli esimerkiksi opintohallintojärjestelmän kautta pohdittu, miten sitä voidaan hyödyntää toiminnassa. Parasta-kehittämishankkeilla on nyt mahdollisuus kääntää ajattelutapa järjestelmäkeskeisyydestä asiakaslähtöiseksi. Ensin suunnitellaan kansalliset toimintamallit organisatorisen yhteentoimivuuden tasolla, joista Parasta DigiTukea tuottaa semanttisen yhteentoimivuuden tasolla kuvaukset, joilla toiminnan tarpeet on mahdollista viedä tietojärjestelmiin ja tekniselle tasolle.

EIF:n mukainen yhteentoimivuusmalli

Mitä on yhteentoimivuus?

Asiana yhteentoimivuus ei ole uusi. Hankkeen edetessä olemme kuitenkin huomanneet, että se vaatii tarkempaa tarkastelua, jotta työmme merkitys ymmärretään. Avaamme aihetta tulevissa blogikirjoituksissamme, mutta aloitetaan yhteentoimivuuden määritelmistä:

Eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa (EIF) tarkoitetaan yhteentoimivuudella "organisaatioiden kykyä olla vuorovaikutuksessa niiden yhteistä etua palvelevien tavoitteiden saavuttamiseksi jakamalla tietoa ja osaamista organisaatioiden kesken niiden käyttämien toimintaprosessien kautta ja hyödyntämällä niiden tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien välistä tiedonsiirtoa".

JHS 179:ssä yhteentoimivuus on määritelty seuraavasti: "Toimijoiden, prosessien ja tietojärjestelmien kyky viestiä keskenään sellaisella tavalla tai siinä laajuudessa, että ne voivat rutiininomaisesti käyttää ja ymmärtää toistensa tietoja."

Molemmissa määritelmissä yhteentoimivuus nähdään organisaatioiden kykynä jakaa ja hyödyntää toistensa tietoa ja osaamista. Tähän me Parasta DigiTukea -työssä pureudutaan työpaikalla järjestettävän koulutuksen prosesseihin liittyvän käsitteistön ja tietoaineistojen kautta.​

Riitta Alkula (Gofore) avasi tarkemmin yhteentoimivuutta ja sen merkitystä ja tavoitteita Parasta-yhteistyöpäivässä 15.11.2018 puheenvuorossaan “Tiedon kiertotalous - yhteistyöllä yhteentoimivuuteen”:

Yhdenmukaiset toimintamallit ja prosessit

Parasta DigiTukea järjesti palveluprosesseihin liittyvän yhteistyöpäivän 15.11.2018 Edupolin tiloissa Tikkurilassa. Osallistujia oli meidän lisäksemme Parasta Palvelua ja Parasta DigiOhjausta -verkostoista. 

Tuija Ojanen Tieturilta piti päivän alussa puheenvuoron otsikolla Yhdenmukaiset toimintamallit ja prosessit. Puheenvuorosta tehtiin tallenne, joka on katsottavissa YouTube-kanavallamme:

Päivän aikana käynnistettiin yhteistyötä työpaikalla järjestettävän koulutuksen palveluprosessin kuvaamiseksi. Koulutuksen järjestäjien yhdenmukaista toimintamallia tarvitaan koulutuksen järjestäjien omien toimintaprosessien yhteensovittamiseksi, jotta palvelu saadaan näyttäytymään yhdenmukaisena ja käyttäjäkeskeisessä muodossa opiskelija- ja työelämäasiakkaille.

Toimintamallien yhdenmukaistaminen edellyttää, että niiden dokumentoinnista ja mallintamistekniikoista sovitaan yhteisesti sekä prosesseihin liittyvät tiedot kuvataan.