keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Parasta Palvelua -yhteistyötä: Uusi Amis 1-vuotisjuhlat

Parasta DigiTukea -toimijoita on osallistunut Parasta Palvelua -kehittämisohjelman neljällä eri alueilla järjestämiin väliseminaareihin tammi- ja helmikuussa. Tilaisuuksien teemana on ollut ”Uusi Amis 1 vuotta” ja asiasisältönä on ollut muun muassa Parasta Palvelua -palvelupolun avaaminen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro. Mukana tilaisuuksissa on ollut työelämäkumppaneita, verkostotoimijoita ja koulutuksen järjestäjien edustajia.

Parasta Palvelua Pohjoisen Uusi Amis 1 vuotta juhla järjestettiin 7.2.2019 Paltamon Jättiläisenmaan jylhissä maisemissa. Aamupäivä aloitettiin kahvittelun merkeissä ja moikkaamalla vanhoja ja uusia tuttuja. Tervetulotoivotusten ja esittelykierroksen jälkeen OKM:n Mari Pastila-Eklund muistutteli mieliin, mikä oli uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön lähtökohta. Kaikki lähtee osaamisperusteisuudesta. Uuden ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tulevaisuuden osaamistarpeeseen vastaaminen ja osuvuus sekä oikea-aikaisuus. Parhaimmillaan ammatillinen koulutus kehittää työelämän osaamista ja kehittymistä. Koulutuspalvelut rakennetaan eri asiakasryhmien tarpeiden mukaan: työpaikat ovat opiskelijoiden rinnalla ammatillisen koulutuksen tärkein asiakas, mutta myös yhteistyökumppani. Ammatillisella koulutuksella tuetaan yhä enemmän yritysten kasvua ja uudistumista sekä työ- ja elinkeinotoiminnan kehitystä. Työelämä on tärkeässä roolissa ammatillisen koulutuksen laadun varmistuksessa ja vastauksia saadakseen otetaan käyttöön vuonna 2020 työelämäpalaute, jonka tulokset vaikuttavat rahoitukseen.

Uusi vuoden 2019 strategiarahoitushaku on käynnistynyt ja koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus kehittää ja uudistaa/vahvistaa toimintaansa. Strategiarahoituksen yhtenä painopisteenä on mm. ammatillisen koulutuksen ydinprosesseihin liittyvän osaamisen varmistaminen; HOKS-prosessi ja koulutus- ja oppisopimuksen palveluprosessin osaamisen kehittäminen. Huomattavaa on, että Parasta -kehittämishankkeissa tehty työ on noussut tärkeään rooliin strategiarahoituksen myöntämisessä.
Työelämän edustajien kannanotoissa nousi esille mm. ammatillisen koulutuksen vetovoiman, brändin ”kirkastaminen”, mutta on muistettava, että imagoa ei saada, se pitää ansaita. Työelämä odottaa, että perusasiat ja työelämän pelisäännöt osataan ja opettaja vastaa opiskelijan motivoinnista ja sitoutumisesta opiskeluun. Työpaikkaohjaajakoulutusta tarvitaan. Haasteena ammatilliselle koulutukselle on, että löytää opiskelijalle oikea tutkinto ja yritykselle oikea henkilö. Työelämä on murroksessa ja esim. perinteisessä teollisuudessa työt muuttuvat digitaalisuuden myötä sekä kansallisesti että globaalisesti ja tämä tuo omat haasteensa ammatilliselle koulutukselle. Osaajia tarvitaan esim. oman toimialansa substanssiosaajista, jotka ymmärtävät miten automatiikkaa voidaan hyödyntää. Työelämällä on myös huoli, että yksityiseltä sektorilta tulee hyvin mielenkiintoisia koulutustarjouksia, mutta ei oppilaitoksilta.

Milja Manninen (Gradia) kertoi osaamiskartoituskyselyn tilanteesta. Lähtökohtana on, että uuden lainsäädännön mukainen toiminta on lähentänyt ja yhtenäistänyt koulutus- ja oppisopimusosaamista toisiinsa. Molemmissa tarvitaan yhtenäistä perusosaamista, jota voidaan kuvata välttämättömänä minimitasovaatimuksena ja perustason osaamisen nostamiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Kysely kohdistetaan työelämäyhteistyötä koulutus- ja oppisopimusprosessien parissa työskenteleville. Osaamistarvekyselyllä on kolme tasoa eli kaikille yhteinen perusosaaminen, siirtymien osaaminen ja laajennettu oppisopimusosaaminen ja/tai laaja-alainen asiakkuusosaaminen. Kyselyn tulosten myötä johto, esimiehet ja HR saavat eväitä toiminnan kehittämiseen asiakaslähtöisesti koulutus- ja oppisopimustoiminnassa.

Herkullisen, luonnon yrteillä maustetun, lounaan ja Jättiläisenmaan esittelyn jälkeen pääsimme digitaalisia työvälineitä hyväksikäyttäen tekemään tiimeissä ryhmätyötä nimeltä Vastavuoroinen kumppanuus. Taustalla oli työelämästä nousseet kriittiset pisteet. Mukava tekemisen meininki ja iloinen nauru täyttivät tilan. Sen jälkeen valmistui kuusi persoonallista taulua aiheesta ”Vastavuoroinen kumppanuus”, josta eniten ääniä saanut palkittiin.

Päivän loppupuolella myös Parasta DigiTukea (Eeva-Leena Ronkainen, OSAO) ja Parasta Osaamista (Päivi Kilja, OAMK) esittelivät toimintaansa lyhyesti. Ohjelma päättyessä Parasta Palvelua koordinaation projektipäällikkö Päivi Kalliokoski kiitteli synttäreille osallistujia ja tapahtuman toteuttajia. Kotimatkalle lähdettiin hyvillä mielin yllätyskassin kanssa. KIITOS!

”Kun katsoo maailmaa jättiläisen silmin,
näkee kauas ja tuntee isosti.”  

Kuva: Eeva-Leena Ronkainen


Teksti: Riitta Ranta, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä (JEDU)

perjantai 25. tammikuuta 2019

Parasta DigiTukea -puoliväliwebinaarin yhteenveto





Hankkeemme on puolessavälissä, minkä kunniaksi järjestimme puoliväliwebinaarin. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi projektipäällikkö Eeva-Leena Ronkainen (OSAO/Osekk), joka avasi tilaisuuden ja alusti ohjelmaa kertomalla ensimmäisestä toimintavuodestamme.

Tästä jatkoivat muutamat osatoteuttajat esittelemällä keskeisimpiä vuonna 2018 alkaneita toimenpiteitämme:
Seuraavaksi siirryimme siihen, miten tulemme jatkamaan työtämme vuonna 2019:
Parasta DigiTukea -yhteentoimivuustyötä ja sen hyödyntämistä koulutuksen järjestäjien keskuudessa avattiin vielä erikseen johdon ja johtamisen näkökulmasta:
Meillä oli ilo saada tilaisuuteen myös vierailevia puheenvuoroja yhteentoimivuustyötä pitkään tehneiltä:
Rahoittajamme puheenvuoro:
Tilaisuuden päätöspuheenvuoro koordinoivalta koulutuksen järjestäjältä:

perjantai 11. tammikuuta 2019

Kokonaisarkkitehtuurityön merkitys koulutuksen järjestäjän näkökulmasta

Miksi kokonaisarkkitehtuurityötä pitää ja kannattaa tehdä? 


Siihen on ainakin neljä hyvää syytä:
  1. Johdon työn tukeminen 
  2. Digitalisaatio: kokonaisuuden hahmottaminen ja muutosten vaikutusten arviointi 
  3. Ammatillisen koulutuksen kansallinen viitearkkitehtuuri ja yhteentoimivuus suhteessa siihen 
  4. Lait ja sopimukset: kokonaisarkkitehtuurin ylläpito, tavoitteena yhteentoimivuus 
Kokonaisarkkitehtuuri ei ole pelkkä ict-kehittämisen väline. Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena (Lähde: JHS). Sitä voidaan hyödyntää mm. johtamisen, tietohallinnon, toiminnan ohjauksen, muutosprosessien läpiviennin ja laatutyön tukena. Johtoa kiinnostaa strategian toteutuminen - miten strategia toteutuu tietojärjestelmissä? Missä toiminnoissa tiedot syntyvät, missä kukin tieto ensisijaisesti säilytetään, miten se liikkuu eri toiminnoissa? Mitä kaikkea tietoa toiminnasta olisi saatavissa ennakointia ja seurantaa varten? Kokonaisarkkitehtuuri mahdollistaa täysipainoisen tiedolla johtamisen.

Kasvavan digitalisaation myötä tietojärjestelmiin panostetaan huomattavia rahasummia, joten on luonnollista, että resurssien käytön vaikutuksia halutaan hahmottaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Siinä vaiheessa, kun tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään jo laajalti, on tärkeää, että organisaatiolla on kokonaiskuva, jonka avulla voidaan ennakoida, minkälaisia vaikutuksia yksittäisillä järjestelmämuutoksilla tulisi olemaan.

Miten saamme omat järjestelmämme yhteensopiviksi suhteessa kansallisiin palveluihin? Ammatillisen koulutuksen kentällä tuotetaan keskitetysti useita valtakunnallisia ict-palveluita, esim. Koski, Opintopolku, Arvo, eHoks. Koulutuksen järjestäjän järjestelmien tulee olla yhteentoimivia suhteessa niihin. Yhteentoimivuutta on helpompi arvioida ja kehittää, kun organisaatiolla on tuotettuna oma kokonaisarkkitehtuurikuvaus, jota voi verrata kansalliseen viitearkkitehtuuriin.

Lait ja yhteiset sopimukset velvoittavat. Tietohallintolaki edellyttää julkishallinnolta ja viranomaistehtäviä hoitavilta tahoilta kokonaisarkkitehtuurikuvausten ylläpitämistä ja yhteentoimivuuden edistämistä. Lain soveltamista helpottamaan on laadittu JHS-suositukset, joiden joukossa on myös kokonaisarkkitehtuuria koskeva suositus JHS 179. Tietohallintolaki tullaan lähitulevaisuudessa korvaamaan tiedonhallintalailla, joka vastaavasti velvoittaa yksikköä määrittelemään ja kuvaamaan oman tiedonhallintamallinsa.  Lisäksi EU:n tasolla on sovittu yhteentoimivuusperiaatteista, joita noudatetaan toteutettaessa organisaatiotoimijoiden välisiä tai kansalaisille suunnattuja palveluita.

Parasta DigiTukea järjesti joulukuussa 2018 webinaarin, jossa kaksi koulutuksen järjestäjää esitteli, miten he toteuttavat arkkitehtuurityötä organisaatiossaan. Lisäksi saimme kaksi esimerkkiä käytännön työkaluista, joilla arkkitehtuurikuvauksia voidaan laatia. Katso webinaarin tallenne tästä:


keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Yhteentoimivuuden tasot - järjestelmäkeskeisyydestä asiakaslähtöisyyteen

Yhteentoimivuutta voidaan tarkastella Eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa (EIF) kuvatun yhteentoimivuusmallin ja sen yhteentoimivuuden tasojen kautta.

Oikeudellisen yhteentoimivuuden taso on se, jossa etsitään lainsäädännöstä yhteentoimivuutta estäviä tekijöitä. Monet asiat kuten tiedon liikuttaminen on ollut pitkään teknisesti toteutettavissa, mutta tähän on liittynyt paljon lainsäädännöllisiä esteitä. Parasta DigiTukea huomioi tarvittavilta osin lainsäädännön ja sen muutokset.

Organisatorisella yhteentoimivuuden tasolla tehdään se työ, jossa sovitaan muun muassa toimintaprosesseihin liittyvistä asioista eli etsitään ne kaikille organisaatioille yhteiset asiat ja tarvittaessa yhdenmukaistetaan prosesseja tai luodaan uusia prosesseja. Tällä tasolla Parasta-kehittämishankkeet tekevät parhaillaan prosessiyhteistyötä, joka liittyy työpaikalla järjestettävään koulutukseen.

Semattisen yhteentoimivuuden taso on Parasta DigiTukea -työn ydintä. Semanttinen yhteentoimivuus tarkoittaa sitä, että tietojen lähettäjät ja vastaanottajat ymmärtävät tiedon merkityksen samalla tavalla eli tietojen merkitys ei muutu, vaikka niitä siirrettäisiin prosessista toiseen tai organisaatiolta toiselle.

Tekniselle yhteentoimivuuden tasolle sisältyvät järjestelmiä ja palveluita yhdistävät sovellukset ja infrastuktuurit. Yhteentoimivuusmenetelmän avulla Parasta DigiTukea -sanastotyön ja tietomallinnuksen tulokset saadaan valutettua tekniselle tasolle asti.

Perinteisesti kehittämistyötä on tehty järjestelmäkeskeisesti eli esimerkiksi opintohallintojärjestelmän kautta pohdittu, miten sitä voidaan hyödyntää toiminnassa. Parasta-kehittämishankkeilla on nyt mahdollisuus kääntää ajattelutapa järjestelmäkeskeisyydestä asiakaslähtöiseksi. Ensin suunnitellaan kansalliset toimintamallit organisatorisen yhteentoimivuuden tasolla, joista Parasta DigiTukea tuottaa semanttisen yhteentoimivuuden tasolla kuvaukset, joilla toiminnan tarpeet on mahdollista viedä tietojärjestelmiin ja tekniselle tasolle.


EIF:n mukainen yhteentoimivuusmalli

keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Mitä on yhteentoimivuus?


Asiana yhteentoimivuus ei ole uusi. Hankkeen edetessä olemme kuitenkin huomanneet, että se vaatii tarkempaa tarkastelua, jotta työmme merkitys ymmärretään. Avaamme aihetta tulevissa blogikirjoituksissamme, mutta aloitetaan yhteentoimivuuden määritelmistä:

Eurooppalaisissa yhteentoimivuusperiaatteissa (EIF) tarkoitetaan yhteentoimivuudella "organisaatioiden kykyä olla vuorovaikutuksessa niiden yhteistä etua palvelevien tavoitteiden saavuttamiseksi jakamalla tietoa ja osaamista organisaatioiden kesken niiden käyttämien toimintaprosessien kautta ja hyödyntämällä niiden tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien välistä tiedonsiirtoa".

JHS 179:ssä yhteentoimivuus on määritelty seuraavasti: "Toimijoiden, prosessien ja tietojärjestelmien kyky viestiä keskenään sellaisella tavalla tai siinä laajuudessa, että ne voivat rutiininomaisesti käyttää ja ymmärtää toistensa tietoja."

Molemmissa määritelmissä yhteentoimivuus nähdään organisaatioiden kykynä jakaa ja hyödyntää toistensa tietoa ja osaamista. Tähän me Parasta DigiTukea -työssä pureudutaan työpaikalla järjestettävän koulutuksen prosesseihin liittyvän käsitteistön ja tietoaineistojen kautta.​

Riitta Alkula (Gofore) avasi tarkemmin yhteentoimivuutta ja sen merkitystä ja tavoitteita Parasta-yhteistyöpäivässä 15.11.2018 puheenvuorossaan “Tiedon kiertotalous - yhteistyöllä yhteentoimivuuteen”: