perjantai 24. toukokuuta 2019

Source: Microsoft Office 365 Online CC - https://c.pxhere.com/photos/85/17/dragons_toys_fly_sky_colorful_blue_kites_rise_autumn-943515.jpg!d







TULEVAISUUSTOIMISTOSSA AISTITTUA
Tulevaisuustoimistomme ikkunasta avautuu alkukesän maisema täyteläisine ja raikkaine väreineen. Auringon pilkahdukset ikään kuin kilpaillen huomiostani saavat minut katsahtamaan kehityspalaverin tiimellyksestä säännöllisin välein ulos. Luonto vehreimmillään antaa tähän aikaan vuodesta hyvän mahdollisuuden lepuuttaa välillä niin mieltä kuin silmiäkin. Seuraan hetken läheisen puiston tapahtumia ja katselen, kuinka kaksi lasta kadun ylitettyään juoksevat puistoon leijat kädessään.

Tulevaisuustoimistomme kehittämissuunnitelma kutsuu pienen tauon jälkeen tekijäänsä ja huomioni siirtyy takaisin avokonttorimme sumuvalkokankaalle projisoituun esitykseen. Välillä on mukava käyttää perinteistä esitystekniikkaa uusimpien HoloLens-lasien sijaan. Tiimimme on saanut tehtäväkseen valmistella seuraavalle vuodelle strategiasta johdetut kärkihankkeet. Olemme valinneet tässä vaiheessa strategisista tavoitteista käsittelyyn tiimimme mielestä tärkeimmän. Tavoitteen nykytila on jo saatu kuvattua ja määrittelemme parhaillaan sille tavoitetilaa. Jahka tavoitetilan kuvaus valmistuu, on näiden kahden tehdyn kuvauksen väliin jäävän ”gäpin” perusteella mahdollista määritellä tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavat kehitysprojektit. Tämä nykyinen kehittämissuunnitelman valmisteleminen muistuttaa minua aikoinaan tehdystä kokonaisarkkitehtuurityön tärkeimmästä lainalaisuudesta - valitaan muutama strateginen kehittämisen kärki ja edetään varsinkin alussa tarpeeksi pienin askelin. Valittua kehityskohdetta voidaan iteroiden tarkentaa ja syventää, toisin sanottuna edellisen kierroksen lopussa tehtävän arvioinnin tulokset luovat aina perustan tulevan kierroksen tavoitteille ja näiden mukaiselle työlle. Tällä tavalla kehitystyöstä saadaan luotua jatkuva prosessi, missä ei vahingossa haukata liian suurta palaa kakusta kerralla. Tärkeää on, että kehittämissuunnitelmaan valitsemamme teknologiaratkaisut tukevat organisaatiomme strategiaa. Siten saamme niiden avulla kohdennettua resurssit tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ydintoimintamme kehittämiseen. Ilman kehittämissuunnitelmamme kuvauksesta saatavaa kokonaiskuvaa toiminnastamme emme tähän pystyisikään.

Nykyinen tiedonhallintalaki on ollut voimassa pitkään, jo vuodesta 2020 alkaen. Lain tarkoituksena oli voimaan tullessaan varmistaa viranomaistiedon yhdenmukainen ja laadukas hallinta sekä tietoturvallinen käsittely. Lisäksi lain lähtökohtana oli edistää tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuutta. Meillekin julkishallinnon toimijana olivat tervetulleita tiedonhallinnan yhtenäiset menettelytavat toiminnan tehostamiseksi ja asiakaspalvelun kehittämiseksi. Ennen tiedonhallintalain voimaantuloa muistan olleeni mukana määrittelemässä ja päivittelemässä organisaatiomme kokonaisarkkitehtuuria, mikä tapahtui silloisen tietohallinnon johdolla. Tulevaisuustoimisto on korvannut käsitteenä sittemmin tietohallinnon ja tiedonhallintalaki vastaavasti tietohallintolain. Tiedonhallintalaki painottaa tietojohtamista ja laajempaa näkökulmaa kehittämistyöhön. Kokonaisarkkitehtuuria ei uusi laki enää meitä velvoita kuvaamaan, mutta sen perintö sisältyy vahvasti lakiin toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurimäärittelyjen muodossa. Kehittämissuunnitelmatyötä, jolla aikaisempi kokonaisarkkitehtuurityö nykyisin tunnetaan, tehdäänkin tänä päivänä kaikilla organisaatiomme osastoilla. Olen huojentuneena laittanut merkille, että uuden lain myötä on organisaation kehittämisestä muodostunut koko työyhteisömme yhteinen asia ja osastosta riippumatta henkilökuntamme on aikaisempaa sitoutuneemmin mukana toiminnan tehostamisessa ja resurssien optimoimisessa. Kokonaisarkkitehtuurin parissa aikoinaan tehty työ kantaa osaltaan eteenpäin, sillä se on luonut hyvän perustan tiedonhallintalain meiltä nykyisin edellyttämiin tiedonhallintamallin muodossa tehtäviin kuvauksiin.

Kuvauksista puheen ollen, odotan aina ensisijaisesti näkeväni kuvia, kaavioita ja piirroksia. Toki kuvaus voi olla myös tekstimuotoinen, mutta silloin kirjoitetun tekstin kautta pitää pystyä luomaan vahva mielikuva asiasta. Uusimpien 5D-työkalujen käyttöönoton myötä olemme saaneet visualisoitua kehittämissuunnitelmamme jokaisen työntekijämme ymmärtämään muotoon. Koska tiedon määrä kasvaa edelleen voimakkaasti, vanhoja taulukkopohjaisia kuvauksia ei kieltämättä enää kaipaa. Wanha viisaus ”kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”, pätee erinomaisesti tässäkin asiassa. Arkkitehtuurikuvausten esittämisen uudella aikakaudella en enää ihmettelekään sitä, miksi käyttäjäkuntamme on sitoutunut yhteiseen kehittämistyöhön. Sitoutuminen edellyttää nimittäin tunnetta tehtävän työn mielekkyydestä ja ymmärrystä sen merkityksestä, merkityksestä paitsi yksilön myös koko yhteisön kannalta. Tähän kuvausten visualisointi on antanut nyt lopulta mahdollisuuden.

Ulkoa kuuluva hihkunta kääntää uudelleen katseeni puiston suuntaan. Lapset ovat saaneet leijansa ilmaan ja onnistumisen ilo tuntuu tulvivan valtoimenaan tulevaisuustoimistomme ikkunasta sisään. Tuon tunteen taidankin liittää osaksi kehittämissuunnitelmaamme! Tulevaisuuden toivojemme ilon jakaen katselen, miten tuuleen tarttuneina leijat nousevat rohkeasti ylöspäin.

Teksti: Hannu Mansikka, Sedu

tiistai 30. huhtikuuta 2019

Työelämässä oppimisen prosessikuvaukset prosessissa


Parasta Palvelusta palvelupolku,
palvelupolusta kriittiset pisteet,
kriittisistä pisteistä palveluprosessi,
palveluprosessista  prosessikuvaus,
prosessikuvauksesta yhteentoimivuus,
yhteentoimivuudesta parasta,

parhaasta kansalliset toimintamallit.

Työpaikalla järjestettävän koulutuksen prosessia työstettiin osaprosesseittain Parasta-kehittämisohjelmissa vuoden 2018 loppupuolella. Mukana oli 17 oppilaitosta ja 26 asiantuntijaa.  Lopullinen rutistus ajoittuu huhti- toukokuuhun, kun prosessimallinnusta  Parasta Palvelun toimesta luotsaa  QPR Softwaren asiantuntijat Marja Tuhkanen ja Mikko Rajala. Kuvaukset tuotetaan JHS 152 -suositusta noudattaen Arkkitehtuuripankkiin.

Kevään prosessiryhmässä on 10 asiantuntijaa Parasta Palvelusta Päivi Kalliokoski (Keuda),  Susanna Eerola (Ekami), Samu Koskimies (Omnia), Sarita Koskinen-Soikkeli (Stadin AO), Arto Pelkonen (SAKKY), Hannu Savolainen (SAKKY), Kaisu Tyni-Pyy (Riveria) ja Parasta DigiTuesta  Virve Eronen (Ekami),  Katriina Karkimo (Stadin AO) ja  Anne Paakko (Sampo).

Työelämässä oppimisen ensimmäinen prosessityöpaja oli 24.4.19 Vantaalla. Päivä vilahti iloisessa ja innostuneessa ilmapiirissä, kun työstimme prosessikarttaa, palvelukarttaa ja rungon laatimista prosessi-integraatiomalliksi (SIPOC). Toukokuussa jatkamme työpajalla. Työpajojen välissä ryhmäläiset parastelevat tehtyä työtä.


Kuva: Työn touhussa 24.4.19 Vantaalla

perjantai 5. huhtikuuta 2019

Parasta DigiTukea -tietomallinnuksen tavoitteet ja haasteet

Parasta DigiTukea -hankkeen työssä keskeinen toimenpide on tietomallinnus, jossa tehtävänämme on kuvata työpaikalla järjestettävän koulutuksen tietosisältöjä. Tavoitteena on luoda yleinen järjestelmäriippumaton tietomalli, jota voidaan hyödyntää tietojärjestelmien kehittämisessä.

Tietomallinnuksessa meitä sparraa ja kouluttaa Goforen vanhempi palveluarkkitehti Riitta Alkula. Työskentelemme hänen johdollaan tiiviissä etäohjauksessa, koska toimijamme ovat ympäri Suomea. Viestimme Slackissä, muokkaamme yhteisöllisesti tiedostoja SharePoint-alustalla ja pidämme etätyöpajoja säännöllisesti Skypessä. Lisäksi olemme kokeneet tarpeelliseksi kokoontua tietomallinnuksen lähipäivään 1-2 kuukauden välein.

Tärkein tietomallinnuksen työkalumme on Väestörekisterikeskuksen tuottaman Yhteentoimivuusalustan Tietomallit-työkalu, jonne tietomallimme alkaa hiljalleen rakentua. Sanastot-työkaluun on tulossa myös sanastotyöryhmämme laatima PDT-sanasto, minkä jälkeen voimme hyödyntää myös sitä tietomallissamme.

Haasteellista tietomallinnustyössämme on se, että se on pioneerityötä. Olemme ensimmäisten joukossa käyttämässä Yhteentoimivuusalustaa, joten uudelleenkäytettävää sanastoa tai tietokomponentteja on siellä vähän. OKSA-sanasto julkaistiin Sanastot-työkalussa vasta alkuvuodesta ja koulutuksen tietokomponenttikirjastossa ei vielä ole tarvitsemiamme tietokomponentteja. Tämä hidastaa ja lisää työtämme, mutta sitä enemmän meillä on intoa olla ensimmäisten joukossa määrittelemässä yhteentoimivia tietosisältöjä.

Tietomallinnuksen lähipäivässämme 27.3.2019 Goforella Helsingissä Riitta Alkula, Tomi Kytölä (OKM), Petri Tenhunen (VRK) ja Jaana Nevalainen (VM) sekä Parasta DigiTukea -toimijoita (kuvat: Eeva-Leena Ronkainen)

maanantai 18. maaliskuuta 2019

Sedun Parasta-hankeperhe yhteistyössä

Parasta Palvelua -kehittämisohjelman viime syksyn aikana toteuttamaan Parasta Palvelumuotoilua valmennusprosessiin on osallistunut Parasta Palvelua, Parasta osaamista, Parasta DigiOhjausta ja Parasta DigiTukea -toimijoita. Neljällä alueella (Pohjoinen, Itä, Etelä ja Länsi) toteutetun palvelumuotoilukoulutuksen vetäjinä olivat Jaana Jeminen, JUJU Innovations ja Anu Nylund, Mood of Finland. Lähipäivien aikana hankimme tietoa palvelumuotoiluosaamisesta ja saimme siihen erilaisia työkaluja. Prosessin edetessä kokeilimme erilaisia ideointimenetelmiä ja kehitimme oppisopimus- ja koulutussopimusprosesseja asiakaslähtöiseksi palveluksi yhdessä työelämän kanssa. Parasta Palvelumuotoilun osatoteuttajat esittelivät omat välitehtävänsä seuraavalla lähipäivällä oman alueensa kehittäjille ja saivat samalla uusia ideoita ja parannusehdotuksia työstettäväksi.

Sedussa palvelumuotoilutiimissä toimittiin neljän naisen voimin. Riitta Tuokko ja Minna Sainio ovat tiimimme Parasta Palvelua (PP), Marita Mäenpää kehittäjäopettaja (PP) ja Satu-Maarit Sivula Parasta DigiTukea (PDT). Hannu Mansikalta (PDT) saimme tukea digitaalisten välineiden käytössä haastattelutilanteissa. Riitta ja Satu-Maarit toimivat myös Parasta osaamista (POS) hankkeen työryhmissä.

Työelämäkumppaninamme olivat Kaks´Kättä työpaja ry, Työllisyyspalvelut, Veljekset Keskinen Oy ja Eskoon Sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Esittelimme ja keräsimme palvelumuotoilutiimimme tuotokseen näkökulmia myös Sedun opettajilta ja ohjaushenkilöstöltä sekä Etelä-Pohjamaan verkosto-oppilaitoksilta Sedun Parasta osaamista hankkeen toimijoiden syksyn 2018 koulutuskiertueella.

Kokoonnuimme Sedun palvelumuotoilutiiminä jokaisen lähipäivän jälkeen suunnittelemaan seuraavat askeleet yritystapaamisin ja tiedonkeruuseen. Prosessimme eteni vauhdikkaasti ja materiaalia kertyi valtavasti yritys- ja opettajatapaamisissa. Työskentelymme aikana testasimme eri menetelmiä palvelumuotoilun työkalupakista kuten haastattelua, kyselyjä (ml. empatiakysely), laputusta, ideointityöpajaa, 6 hatun menetelmää.

Ei ehkä kuitenkaan niin yllättävää, mutta samankaltaisia haasteita, kehittämiskohteita ja kriittisiä pisteitä nousi esille niin työelämän edustajilta kuin opettaja- ja ohjaushenkilöstöltä. Muutamia esimerkkejä esille nousseista asioista: nopea reagointi ja saavutettavuus, digiosaaminen tärkeää, toimivat ohjelmat ja järjestelmät, yksi sopimusmalli, näyttöjen suorittamisessa eri mahdollisuudet ja digivälineiden hyödyntäminen, palaute työelämässä oppimisesta jokaiselle osapuolelle.

Ratkaisuja haimme eri materiaaleista, ohjeista ja aineistoista kuten www.ohjaan.fi, https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/  ja Työelämässä oppimisen teoriapankki.

Työelämässä oppimisen palvelulupauksessamme kuvataan prosessi ennen, aikana ja jälkeen sekä niiden kriittiset pisteet ja niihin ratkaisuehdotuksia. Olemme värikoodanneet eri vaiheet helpottamaan kokonaisuuksia. Katso kuvausta: Sedun työelämässä oppimisen palvelulupaus.



 
Teksti: Satu-Maarit Sivula, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Yhteentoimivuus opiskelijan ja opettajan arjessa

Olli Opiskelija haluaa aloittaa ammatilliset opinnot, jotta hän pärjäisi tulevaisuudessa työelämässä paremmin. Hän hakeutuu opiskelemaan tutkintoa, josta hän on jo hankkinut aiempaa osaamista. Hakeutuminen opintoihin tapahtuu koulutuksen järjestäjän nettisivuilla olevalla hakulomakkeella. Hakulomakkeen täytön aikana Ollin keskittyminen herpaantuu ja lomakkeelle tulee sukunimen kohdalle kirjoitusvirhe. Tästä eteenpäin Olli Opiskelija on koulutuksen järjestäjän tiedoissa Olli Opikselija.

Opintojen alkaessa tietojen oikeellisuutta ei varmisteta ja käyttäjätunnukset muodostuvat väärällä nimellä. Ollin epäonneksi myös koulutuksella, johon hänet on siirretty, on väärää tietoa. Uusien tutkinnon perusteiden sijaan Olli Opikselija opiskelee vanhan lainsäädännön mukaista tutkintoa. Henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelma jää hyväksymättä, joten amiskysely ei lähde ajoissa, eikä Ollin tietoja siirretä eHOKS-palveluun. 

Ollin opinnot oppilaitoksessa etenevät ja Olli siirtyy hankkimaan osaamista koulutussopimuksella. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen jaksolla sopimusta kirjatessa työpaikkaohjaajalla on vanha sähköpostisoite ja myös Yritys Oy:n y-tunnus on kirjattu väärin järjestelmään. Sopimuksen alku- ja loppupäivämäärä on kirjattu epähuomiossa väärin. Työpaikkaohjaaja ei pääse antamaan Ollille palautetta työelämässä oppimisen jaksosta, sillä linkki ja käyttäjätunnus työpaikkaohjaajan liittymään ohjautuu väärään postilaatikkoon. 

Olli on hakenut opintososiaalisia etuja opintojensa tueksi, mutta saa kielteisen päätöksen, sillä hänestä ei ole tietoja kansallisessa palvelussa, jonka kautta Ollin opintojen päätoimisuutta ja etenemistä seurataan. Tiedonsiirtoja Olli Opikselijan tiedoilla on tehty useasti, mutta tarkastus tietojen siirtymisestä oli jäänyt epähuomiossa tekemättä. 

Ollin opiskelun aikaiset tiedot siirtyvät lopulta kansalliseen palveluun ja Olli valmistuu. Tutkinnon suorituksen jälkeen Olli katsoo palvelusta omat tietonsa, jotta saa ajantasaiset tiedot työhakemukseensa. Tutkinto, tutkintonimike, opiskeluaika ja työelämässä oppimisen jakson yritystiedot ovat väärin. Työpaikalla oppimisen jakso on kirjattu väärälle vuodelle. Tämän lisäksi Olli ei näytä valmistuneen lainkaan, vaikka opiskeluaika on päättynyt. Olli etsii saamansa tutkintotodistuksen, josta valmistumispäivämäärä löytyy. Tutkintotodistuksessa on nimi; Olli Opikselija.

Tämä kauhukuva kertoo siitä, kuinka yksikin väärä tieto voi kumuloitua suureksi määräksi ongelmia, mikäli tieto on väärää, väärässä muodossa tai se puuttuu kokonaan. Kaiken tiedon kirjaa ihminen, joten virhemahdollisuudet ovat moninaiset.

Nyky-yhteiskuntaa ohjaa vahvasti digilisaatio. Arjessa tämä tarkoittaa sitä, että tietojen, joita tuotamme ja siirrämme, tulee olla oikein reaaliajassa. Ammatillisen koulutuksen vanhat laskentapäivät ovat historiaa ja tiedon tulee olla joka päivä ajan tasalla, sillä sitä siirretään jatkuvasti kansallisiin palveluihin. Tiedot siirtyvät vain, jos järjestelmien ja palveluiden välinen yhteentoimivuus on kunnossa. Yhteentoimivuudella on näin ollen suuri merkitys niin koulutuksenjärjestäjien, opettajien kuin opiskelijoiden arjessa.

Kun tietoa siirretään ajantasaisesti ja varmistetaan sen oikeellisuus, se ei näy toimijoille erikseen missään. Kaikki vain toimii sujuvasti. Jos taas tiedot ovat vääriä, väärässä muodossa tai puuttuvat kokonaan, ovat seuraukset ja ongelmat moninaiset ja niistä aina viime kädessä kärsii asiakas.

Teksti: Tiina Halmevuo ja Marjaana Suo, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda)