maanantai 18. maaliskuuta 2019

Sedun Parasta-hankeperhe yhteistyössä

Parasta Palvelua -kehittämisohjelman viime syksyn aikana toteuttamaan Parasta Palvelumuotoilua valmennusprosessiin on osallistunut Parasta Palvelua, Parasta osaamista, Parasta DigiOhjausta ja Parasta DigiTukea -toimijoita. Neljällä alueella (Pohjoinen, Itä, Etelä ja Länsi) toteutetun palvelumuotoilukoulutuksen vetäjinä olivat Jaana Jeminen, JUJU Innovations ja Anu Nylund, Mood of Finland. Lähipäivien aikana hankimme tietoa palvelumuotoiluosaamisesta ja saimme siihen erilaisia työkaluja. Prosessin edetessä kokeilimme erilaisia ideointimenetelmiä ja kehitimme oppisopimus- ja koulutussopimusprosesseja asiakaslähtöiseksi palveluksi yhdessä työelämän kanssa. Parasta Palvelumuotoilun osatoteuttajat esittelivät omat välitehtävänsä seuraavalla lähipäivällä oman alueensa kehittäjille ja saivat samalla uusia ideoita ja parannusehdotuksia työstettäväksi.

Sedussa palvelumuotoilutiimissä toimittiin neljän naisen voimin. Riitta Tuokko ja Minna Sainio ovat tiimimme Parasta Palvelua (PP), Marita Mäenpää kehittäjäopettaja (PP) ja Satu-Maarit Sivula Parasta DigiTukea (PDT). Hannu Mansikalta (PDT) saimme tukea digitaalisten välineiden käytössä haastattelutilanteissa. Riitta ja Satu-Maarit toimivat myös Parasta osaamista (POS) hankkeen työryhmissä.

Työelämäkumppaninamme olivat Kaks´Kättä työpaja ry, Työllisyyspalvelut, Veljekset Keskinen Oy ja Eskoon Sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Esittelimme ja keräsimme palvelumuotoilutiimimme tuotokseen näkökulmia myös Sedun opettajilta ja ohjaushenkilöstöltä sekä Etelä-Pohjamaan verkosto-oppilaitoksilta Sedun Parasta osaamista hankkeen toimijoiden syksyn 2018 koulutuskiertueella.

Kokoonnuimme Sedun palvelumuotoilutiiminä jokaisen lähipäivän jälkeen suunnittelemaan seuraavat askeleet yritystapaamisin ja tiedonkeruuseen. Prosessimme eteni vauhdikkaasti ja materiaalia kertyi valtavasti yritys- ja opettajatapaamisissa. Työskentelymme aikana testasimme eri menetelmiä palvelumuotoilun työkalupakista kuten haastattelua, kyselyjä (ml. empatiakysely), laputusta, ideointityöpajaa, 6 hatun menetelmää.

Ei ehkä kuitenkaan niin yllättävää, mutta samankaltaisia haasteita, kehittämiskohteita ja kriittisiä pisteitä nousi esille niin työelämän edustajilta kuin opettaja- ja ohjaushenkilöstöltä. Muutamia esimerkkejä esille nousseista asioista: nopea reagointi ja saavutettavuus, digiosaaminen tärkeää, toimivat ohjelmat ja järjestelmät, yksi sopimusmalli, näyttöjen suorittamisessa eri mahdollisuudet ja digivälineiden hyödyntäminen, palaute työelämässä oppimisesta jokaiselle osapuolelle.

Ratkaisuja haimme eri materiaaleista, ohjeista ja aineistoista kuten www.ohjaan.fi, https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/  ja Työelämässä oppimisen teoriapankki.

Työelämässä oppimisen palvelulupauksessamme kuvataan prosessi ennen, aikana ja jälkeen sekä niiden kriittiset pisteet ja niihin ratkaisuehdotuksia. Olemme värikoodanneet eri vaiheet helpottamaan kokonaisuuksia. Katso kuvausta: Sedun työelämässä oppimisen palvelulupaus.



 
Teksti: Satu-Maarit Sivula, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

perjantai 8. maaliskuuta 2019

Yhteentoimivuus opiskelijan ja opettajan arjessa

Olli Opiskelija haluaa aloittaa ammatilliset opinnot, jotta hän pärjäisi tulevaisuudessa työelämässä paremmin. Hän hakeutuu opiskelemaan tutkintoa, josta hän on jo hankkinut aiempaa osaamista. Hakeutuminen opintoihin tapahtuu koulutuksen järjestäjän nettisivuilla olevalla hakulomakkeella. Hakulomakkeen täytön aikana Ollin keskittyminen herpaantuu ja lomakkeelle tulee sukunimen kohdalle kirjoitusvirhe. Tästä eteenpäin Olli Opiskelija on koulutuksen järjestäjän tiedoissa Olli Opikselija.

Opintojen alkaessa tietojen oikeellisuutta ei varmisteta ja käyttäjätunnukset muodostuvat väärällä nimellä. Ollin epäonneksi myös koulutuksella, johon hänet on siirretty, on väärää tietoa. Uusien tutkinnon perusteiden sijaan Olli Opikselija opiskelee vanhan lainsäädännön mukaista tutkintoa. Henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelma jää hyväksymättä, joten amiskysely ei lähde ajoissa, eikä Ollin tietoja siirretä eHOKS-palveluun. 

Ollin opinnot oppilaitoksessa etenevät ja Olli siirtyy hankkimaan osaamista koulutussopimuksella. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen jaksolla sopimusta kirjatessa työpaikkaohjaajalla on vanha sähköpostisoite ja myös Yritys Oy:n y-tunnus on kirjattu väärin järjestelmään. Sopimuksen alku- ja loppupäivämäärä on kirjattu epähuomiossa väärin. Työpaikkaohjaaja ei pääse antamaan Ollille palautetta työelämässä oppimisen jaksosta, sillä linkki ja käyttäjätunnus työpaikkaohjaajan liittymään ohjautuu väärään postilaatikkoon. 

Olli on hakenut opintososiaalisia etuja opintojensa tueksi, mutta saa kielteisen päätöksen, sillä hänestä ei ole tietoja kansallisessa palvelussa, jonka kautta Ollin opintojen päätoimisuutta ja etenemistä seurataan. Tiedonsiirtoja Olli Opikselijan tiedoilla on tehty useasti, mutta tarkastus tietojen siirtymisestä oli jäänyt epähuomiossa tekemättä. 

Ollin opiskelun aikaiset tiedot siirtyvät lopulta kansalliseen palveluun ja Olli valmistuu. Tutkinnon suorituksen jälkeen Olli katsoo palvelusta omat tietonsa, jotta saa ajantasaiset tiedot työhakemukseensa. Tutkinto, tutkintonimike, opiskeluaika ja työelämässä oppimisen jakson yritystiedot ovat väärin. Työpaikalla oppimisen jakso on kirjattu väärälle vuodelle. Tämän lisäksi Olli ei näytä valmistuneen lainkaan, vaikka opiskeluaika on päättynyt. Olli etsii saamansa tutkintotodistuksen, josta valmistumispäivämäärä löytyy. Tutkintotodistuksessa on nimi; Olli Opikselija.

Tämä kauhukuva kertoo siitä, kuinka yksikin väärä tieto voi kumuloitua suureksi määräksi ongelmia, mikäli tieto on väärää, väärässä muodossa tai se puuttuu kokonaan. Kaiken tiedon kirjaa ihminen, joten virhemahdollisuudet ovat moninaiset.

Nyky-yhteiskuntaa ohjaa vahvasti digilisaatio. Arjessa tämä tarkoittaa sitä, että tietojen, joita tuotamme ja siirrämme, tulee olla oikein reaaliajassa. Ammatillisen koulutuksen vanhat laskentapäivät ovat historiaa ja tiedon tulee olla joka päivä ajan tasalla, sillä sitä siirretään jatkuvasti kansallisiin palveluihin. Tiedot siirtyvät vain, jos järjestelmien ja palveluiden välinen yhteentoimivuus on kunnossa. Yhteentoimivuudella on näin ollen suuri merkitys niin koulutuksenjärjestäjien, opettajien kuin opiskelijoiden arjessa.

Kun tietoa siirretään ajantasaisesti ja varmistetaan sen oikeellisuus, se ei näy toimijoille erikseen missään. Kaikki vain toimii sujuvasti. Jos taas tiedot ovat vääriä, väärässä muodossa tai puuttuvat kokonaan, ovat seuraukset ja ongelmat moninaiset ja niistä aina viime kädessä kärsii asiakas.

Teksti: Tiina Halmevuo ja Marjaana Suo, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda)

perjantai 22. helmikuuta 2019

Parasta-yhteistyö Oulussa

Parasta-kehittämisohjelmat tekevät yhteistyötä monen tasoisesti: valtakunnallisesti, alueellisesti, verkostoissa esimerkiksi työelämäkumppanien kanssa sekä paikallisesti omissa oppilaitoksissaan. Yhteistyön alkutaival oli yhteisen ymmärryksen muodostamista, josta asia kerrallaan on päästy konkretiaan.

Oulussa aloitimme yhteistyön viime vuonna. Yhteistyötapaamisia oli OSAO:n ja OAMK/AMOK:n Parasta-kehittämisohjelmien kesken: Ensimmäisen tapaamisen järjesti kesän 2018 alussa Parasta Osaamista ja toisen Parasta Palvelua syksyllä 2018. Tapaamisissa esittelimme toisillemme työmme tavoitteita ja suunniteltuja toimenpiteitä etsien yhteistyöpintoja alueellisessa kehittämisessä.

Tämän vuoden ensimmäisessä tapaamisessa mukana olivat OSAO:n Parasta Palvelua, Parasta DigiTukea ja Parasta DigiOhjausta ja OAMK:n Parasta Osaamista sekä Luovin Parasta DigiOhjausta ja Parasta Palvelua. Lisäksi saimme vieraaksemme Keudasta Parasta Palvelua koordinoivan projektipäällikön Päivi Kalliokosken. Järjestysvuorossa oli tällä kertaa Parasta DigiTukea.

Tapaamisen aikana käsittelimme ajankohtaisia asioita ja kuulumisia. Asioista esillä oli muun muassa Parasta Palvelua tuottamat osaamistestit ja Parasta DigiTukea -sanastotyö sekä Parasta-kokonaisuuden yhteistyö ja sen näkyminen.  Päivi Kalliokoski esitteli meille kumppanuusasiaa työelämässä oppimisen palveluprosessissa.

Alueellisessa yhteistyössämme tulee korostumaan kehittämisohjelmiemme tuloksien levittäminen. Seuraavaksi kartoitamme, mitä muiden toimesta järjestettäviä tilaisuuksia tänä keväänä sekä ensi syksynä on Oulussa sekä millainen mahdollisuus meillä olisi päästä esille niissä. Vaihtoehtoisesti tulemme järjestämään omia tilaisuuksia.

Tuloksien levittämisen osalta totesimme, että Parasta Osaamista on jo tässä vaiheessa menossa, kun taas meillä muilla laajempi jakaminen ja käyttöönottoa tukeva toiminta alkaa vasta syksymmällä. Tämä on silti yhteistyön ja asiamme tunnettavuuden kasvattamisen paikka kaikille neljälle Parasta-kehittämisohjelmalle Oulussa.

Oulun Parasta-yhteistyötapaaminen 19.2.2019 Hilikussa OSAO:lla,
kuvan otti Kati Pääkkönen, Parasta Palvelua Pohjoisen aluekoordinaation projektipäällikkö

keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Parasta Palvelua -yhteistyötä: Uusi Amis 1-vuotisjuhlat

Parasta DigiTukea -toimijoita on osallistunut Parasta Palvelua -kehittämisohjelman neljällä eri alueilla järjestämiin väliseminaareihin tammi- ja helmikuussa. Tilaisuuksien teemana on ollut ”Uusi Amis 1 vuotta” ja asiasisältönä on ollut muun muassa Parasta Palvelua -palvelupolun avaaminen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro. Mukana tilaisuuksissa on ollut työelämäkumppaneita, verkostotoimijoita ja koulutuksen järjestäjien edustajia.

Parasta Palvelua Pohjoisen Uusi Amis 1 vuotta juhla järjestettiin 7.2.2019 Paltamon Jättiläisenmaan jylhissä maisemissa. Aamupäivä aloitettiin kahvittelun merkeissä ja moikkaamalla vanhoja ja uusia tuttuja. Tervetulotoivotusten ja esittelykierroksen jälkeen OKM:n Mari Pastila-Eklund muistutteli mieliin, mikä oli uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön lähtökohta. Kaikki lähtee osaamisperusteisuudesta. Uuden ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tulevaisuuden osaamistarpeeseen vastaaminen ja osuvuus sekä oikea-aikaisuus. Parhaimmillaan ammatillinen koulutus kehittää työelämän osaamista ja kehittymistä. Koulutuspalvelut rakennetaan eri asiakasryhmien tarpeiden mukaan: työpaikat ovat opiskelijoiden rinnalla ammatillisen koulutuksen tärkein asiakas, mutta myös yhteistyökumppani. Ammatillisella koulutuksella tuetaan yhä enemmän yritysten kasvua ja uudistumista sekä työ- ja elinkeinotoiminnan kehitystä. Työelämä on tärkeässä roolissa ammatillisen koulutuksen laadun varmistuksessa ja vastauksia saadakseen otetaan käyttöön vuonna 2020 työelämäpalaute, jonka tulokset vaikuttavat rahoitukseen.

Uusi vuoden 2019 strategiarahoitushaku on käynnistynyt ja koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus kehittää ja uudistaa/vahvistaa toimintaansa. Strategiarahoituksen yhtenä painopisteenä on mm. ammatillisen koulutuksen ydinprosesseihin liittyvän osaamisen varmistaminen; HOKS-prosessi ja koulutus- ja oppisopimuksen palveluprosessin osaamisen kehittäminen. Huomattavaa on, että Parasta -kehittämishankkeissa tehty työ on noussut tärkeään rooliin strategiarahoituksen myöntämisessä.
Työelämän edustajien kannanotoissa nousi esille mm. ammatillisen koulutuksen vetovoiman, brändin ”kirkastaminen”, mutta on muistettava, että imagoa ei saada, se pitää ansaita. Työelämä odottaa, että perusasiat ja työelämän pelisäännöt osataan ja opettaja vastaa opiskelijan motivoinnista ja sitoutumisesta opiskeluun. Työpaikkaohjaajakoulutusta tarvitaan. Haasteena ammatilliselle koulutukselle on, että löytää opiskelijalle oikea tutkinto ja yritykselle oikea henkilö. Työelämä on murroksessa ja esim. perinteisessä teollisuudessa työt muuttuvat digitaalisuuden myötä sekä kansallisesti että globaalisesti ja tämä tuo omat haasteensa ammatilliselle koulutukselle. Osaajia tarvitaan esim. oman toimialansa substanssiosaajista, jotka ymmärtävät miten automatiikkaa voidaan hyödyntää. Työelämällä on myös huoli, että yksityiseltä sektorilta tulee hyvin mielenkiintoisia koulutustarjouksia, mutta ei oppilaitoksilta.

Milja Manninen (Gradia) kertoi osaamiskartoituskyselyn tilanteesta. Lähtökohtana on, että uuden lainsäädännön mukainen toiminta on lähentänyt ja yhtenäistänyt koulutus- ja oppisopimusosaamista toisiinsa. Molemmissa tarvitaan yhtenäistä perusosaamista, jota voidaan kuvata välttämättömänä minimitasovaatimuksena ja perustason osaamisen nostamiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Kysely kohdistetaan työelämäyhteistyötä koulutus- ja oppisopimusprosessien parissa työskenteleville. Osaamistarvekyselyllä on kolme tasoa eli kaikille yhteinen perusosaaminen, siirtymien osaaminen ja laajennettu oppisopimusosaaminen ja/tai laaja-alainen asiakkuusosaaminen. Kyselyn tulosten myötä johto, esimiehet ja HR saavat eväitä toiminnan kehittämiseen asiakaslähtöisesti koulutus- ja oppisopimustoiminnassa.

Herkullisen, luonnon yrteillä maustetun, lounaan ja Jättiläisenmaan esittelyn jälkeen pääsimme digitaalisia työvälineitä hyväksikäyttäen tekemään tiimeissä ryhmätyötä nimeltä Vastavuoroinen kumppanuus. Taustalla oli työelämästä nousseet kriittiset pisteet. Mukava tekemisen meininki ja iloinen nauru täyttivät tilan. Sen jälkeen valmistui kuusi persoonallista taulua aiheesta ”Vastavuoroinen kumppanuus”, josta eniten ääniä saanut palkittiin.

Päivän loppupuolella myös Parasta DigiTukea (Eeva-Leena Ronkainen, OSAO) ja Parasta Osaamista (Päivi Kilja, OAMK) esittelivät toimintaansa lyhyesti. Ohjelma päättyessä Parasta Palvelua koordinaation projektipäällikkö Päivi Kalliokoski kiitteli synttäreille osallistujia ja tapahtuman toteuttajia. Kotimatkalle lähdettiin hyvillä mielin yllätyskassin kanssa. KIITOS!

”Kun katsoo maailmaa jättiläisen silmin,
näkee kauas ja tuntee isosti.”  

Kuva: Eeva-Leena Ronkainen


Teksti: Riitta Ranta, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä (JEDU)

perjantai 25. tammikuuta 2019

Parasta DigiTukea -puoliväliwebinaarin yhteenveto





Hankkeemme on puolessavälissä, minkä kunniaksi järjestimme puoliväliwebinaarin. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi projektipäällikkö Eeva-Leena Ronkainen (OSAO/Osekk), joka avasi tilaisuuden ja alusti ohjelmaa kertomalla ensimmäisestä toimintavuodestamme.

Tästä jatkoivat muutamat osatoteuttajat esittelemällä keskeisimpiä vuonna 2018 alkaneita toimenpiteitämme:
Seuraavaksi siirryimme siihen, miten tulemme jatkamaan työtämme vuonna 2019:
Parasta DigiTukea -yhteentoimivuustyötä ja sen hyödyntämistä koulutuksen järjestäjien keskuudessa avattiin vielä erikseen johdon ja johtamisen näkökulmasta:
Meillä oli ilo saada tilaisuuteen myös vierailevia puheenvuoroja yhteentoimivuustyötä pitkään tehneiltä:
Rahoittajamme puheenvuoro:
Tilaisuuden päätöspuheenvuoro koordinoivalta koulutuksen järjestäjältä: