torstai 5. joulukuuta 2019

Työpaikalla järjestettävän koulutuksen sanasto


Parasta DigiTukea -sanastotyö on saatu päätökseen. Sanastomme nimeksi annettiin Työpaikalla järjestettävän koulutuksen sanasto − Oppisopimus- ja koulutussopimuskoulutuksen käsitteitä. Sanasto on julkaistu kahdessa muodossa: se on saatavilla pdf-muotoisena blogimme Materiaalit-osiosta, ja sen lisäksi sanasto on käytettävissä Yhteentoimivuusalustalla osoitteessa sanastot.suomi.fi --> Työpaikalla järjestettävän koulutuksen sanasto.

Sanastomme tavoitteena oli olla laadultaan riittävän tasokas, jotta se voitaisiin liittää opetus- ja kulttuuriministeriön OKSA-sanastoon. Iloksemme OKSA-jaos on ilmoittanut, että sanastomme käsitteet liitetään osaksi OKSAn 2. laitosta, joka julkaistaan vuoden 2020 puolella.


Lausuntokierros 


Järjestimme lausuntokierroksen, jolla pyysimme sanastoon kommentteja kahdella tavalla: käytimme perinteistä taulukkomuotoista lausuntopohjaa (rtf) sekä Väestörekisterikeskuksen Yhteentoimivuusalustan uutta Kommentit-työkalua. Kommentit-työkalu on tehty tukemaan yhteentoimivuustyökalujen käyttöä ja sen avulla voidaan pyytää kommentteja sanastoihin, tietomalleihin ja koodistoihin.

Saimme kommentteja perinteisellä tavalla, mutta Yhteentoimivuusalustan kautta ne jäivät saamatta. Arvelemme syyksi sitä, että alustan käyttö olisi edellyttänyt kommentoijalta tunnuksia. Väestörekisterikeskus on tämän jälkeen kehittänyt Kommentit-työkalua meidän ja muiden käyttäjien palautteen pohjalta. Joulukuun aikana työkaluun tulee uusi toiminto, joka mahdollistaa osallistumisen kommentointikierrokselle henkilökohtaisen sähköpostikutsun sisältämän personoidun linkin kautta ilman tunnusta ja salasanaa.


Sanastotyöryhmän työskentelystä 


Sanastotyöryhmäämme kuului jäseniä yhdeltätoista koulutuksen järjestäjältä. Kokoonnuimme 18 kertaa syyskuun 2018 ja marraskuun 2019 välillä. Työryhmään kuului eri alojen edustajia: oppisopimusten ja koulutussopimusten laatijoita, hallinnon, laatutyön ja johtamisen asiantuntijoita, opetuksen ja ohjauksen parissa toimivia sekä it-asiantuntijoita. Oli tärkeää, että työryhmässä oli laaja kirjo eri taustan omaavia ihmisiä. Keskusteluista muodostui mielenkiintoisia ja ennen kaikkea hauskoja. Oli riemastuttavaa päästä kurkistamaan eri alojen edustajien ajatusmaailmaan ja yrittää harmonisoida niitä kaikkia yhteen.

Kokouksista vain kaksi oli lähitapaamisia, koska maantieteellisesti olemme eri puolilta Suomea. Skype-kokoukset toimivat työskentelyssä erinomaisesti. Terminologi toimitti hieman ennen kokousta ennakkomateriaalin ja omat kysymyksensä käsiteltäväksemme. Kaikki kokousten materiaalit oli sijoitettu SharePoint-alustallemme, jossa pystyimme ennakkoon tarkastelemaan niitä, kommentoimaan Wordin kommentointitoiminnolla ja näin keskustelemaan asialistan mukaisista kohdista. Tämä sujuvoitti ja nopeutti kokouksia sekä mahdollisti myös kokouksista poissaolleiden ajatuksien huomioimisen.

Parasta DigiTukea -sanastotyö on herättänyt ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskuudessa huomiota ja keskustelua. Terminologinen sanastotyö on ollut ennestään vain vähän tunnettua eivätkä monet olleet kuulleet Opetus- ja koulutussanasto OKSAstakaan, vaikka OKSA-työ on ollut käynnissä jo lähes 10 vuotta. Meillä on vaikutelma, että sanastotyöstä ollaan nyt paremmin tietoisia, mikä toivottavasti tulee osaltaan edesauttamaan ammatillisen koulutuksen yhteentoimivuuden kehittämistä. Laatimamme sanasto toimii myös pohjana työpaikalla järjestettävän koulutuksen asiakaslähtöisten ratkaisujen kehittämisessä.

Katso hankkeemme video, jossa kerrotaan sanastotyöstä ja yhteentoimivuustyökaluista:



Kirjoittajat: Riikka Lahtela, projektikoordinaattori, OSAO ja Katriina Karkimo, projektikoordinaattori, Stadin ammatti- ja aikuisopisto

maanantai 2. joulukuuta 2019

Tietoarkkitehti käärii hihansa

Vuoden alussa perustettuun Careeriaan nimitettiin todennäköisesti ensimmäinen ammatillisen koulutuksen tietoarkkitehti, jota nimikettä ylpeänä kannan. Jo tämä itsessään kertoo siitä, että me Careeriassa näemme tiedon ja sen merkityksen äärimmäisen tärkeänä. Itse olenkin lainannut Aalto yliopiston Research Fellow Kari Hiekkasen sanontaa ”data on uusi öljy” useamman kerran. Ja tästä näkökulmasta olenkin lähtenyt suunnittelemaan ja kehittämään ympäristöämme. Tämä työ ei missään nimessä tapahdu yksin, vaan siihen tarvitaan ihan koko organisaatiota. Suunnittelu ja mallintaminen on aloitettu liiketoiminnan näkökulmasta ja toiminta-arkkitehtuurista. Toki samalla työstämme järjestelmä- sekä tietoarkkitehtuuria eteenpäin. Parasta DigiTukea -hankkeessa olemme työstäneet ja kehittäneet näitä asioita eteenpäin ja hankkeen avulla olen saanut nostettua omaa henkilökohtaista osaamista ja sen myötä pystynyt nostamaan organisaatiomme kyvykkyyttä yhteentoimivuuden ja kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta.

Parasta DigiTukea -hankkeessa olemme tehneet erittäin hyvällä ja heterogeenisellä porukalla hommia, jonka johdosta olemme päässeet erinomaisiin tuloksiin. Itselle olikin ensisijaisen tärkeää, että sain Careeriassa arkkitehtuurityöhömme haalittua kasaan erittäin hyvän porukan. Työryhmässämme on mukana itseni lisäksi laatupäällikkö, turvallisuuspäällikkö, ict-palvelupäällikkö, järjestelmäasiantuntija sekä opettaja. Kokonaisuuden hallintaan olemme valjastaneet Arterin Arc-järjestelmän, jonne olemme mallintaneet mm. strategian, prosesseja, tietojärjestelmät sekä tiedon. Kyseisestä työkalusta saamme myös helposti muodostettua GDPR:n ja tiedonhallintalain edellyttämät kuvaukset.



Arkkitehtuurityön lomassa olemme Careeriassa edistäneet digitalisaatiota yhteentoimivuus näkökulma edellä. Viimeisimpänä olemme ottaneet käyttöön sähköisen allekirjoituksen ja voimme unohtaa tulostamisen oppilashallinnon asiakirjojen osalta. Erilaisia automatisointeja on tehty ja tekeillä on oppilashallintojärjestelmän sekä muiden järjestelmien välille esim. käyttäjätunnusten luonnin automatisointia. Kehittämishankkeissa on hyödynnetty/hyödynnetään ketteriä menetelmiä, jotka ovat osoittautuneet loistaviksi työkaluiksi. Kaikki ei ole hankkeissa mennyt niin sanotusti putkeen, mutta niistäkin tapauksista olen oppinut. Keskeisimpänä asiana on kuitenkin ymmärtää, että järjestelmät eivät ole vielä ratkaisseet yhtään ongelmaamme, vaan se, miten me niitä yhdessä käytämme. Yhteentoimivuuden edistämisessä olemme hyödyntäneet Parasta DigiTukea -hankkeen tuottamaa sanastoa sekä tietomallia. Näiden käyttö mahdollistaa meille pitkäjänteisen kehittämisen ja mahdollisuuden saavuttaa semanttinen yhteentoimivuus jonain kauniina päivänä.

Seuraavana isona teemana onkin itselläni tieto. Pohjatyötä on jo tehty, mutta ennen kuin voimme ihan käytännön tasolla puhua tiedonhallinnasta, tiedon laadunhallinnasta, tieto päätöksen teon tukena, oppimisanalytiikasta jne., tarvitaan vielä kovasti istumalihaksia. Yhtenä isona teemana on myös muodostaa arkkitehtuurityöhön hallintamalli ja tulen varmasti sisällyttämään siihen mukaan yhteentoimivuuden kyspsyystasomallin.

Kirjoittaja: tietoarkkitehti Tomi Valanne, Careeria

sunnuntai 1. joulukuuta 2019

Asiakaslähtöinen tietojen yhteentoimivuuden kehittäminen vaatii useita kehittämiskierroksia

Koulutuskeskus Salpauksessa on Parasta DigiTukea -hankkeessa kehitetty opintohallinnon tietojärjestelmien ja opetuksen tietojärjestelmien välistä yhteentoimivuutta asiakaslähtöisesti kokonaisarkkitehtuurin keinoin. Järjestelmien kehittämisideoihin liittyvissä kyselyissä on toistuvasti noussut esiin toive samojen tietojen syöttämisestä vain yhteen kertaan.

Kokonaisarkkitehtuurin analyysissä todettiin, että tutkinnon osien perustiedot toistuvat useissa eri järjestelmissä. Esimerkiksi opintohallinnon tietojärjestelmässä eli Primuksessa sekä opetuksen verkko-oppimisympäristössä eli Moodlessa samat tutkinon osien tiedot toistuvat. Ensimmäiseksi tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehityskohteeksi valittiin siis tutkinnon osien perustietojen siirtyminen järjestelmien välillä.

Koska Primus-järjestelmässä on oltava kaikkien tutkinnon osien tiedot, mutta verkko-opetusympäristöstä osasta tutkinnon osia tiedot voivat puuttua, valittiin tiedon lähteeksi Primus-järjestelmä. Primukseen rakennettiin PrimusQueryn avulla tiedonsiirto, jossa verkko-opetusympäristöön toivottujen tutkinnon osien perustiedot viedään Moodleen. Moodleen taas rakennettiin yhteistyössä Mediamaisteri Oy:n kanssa automatiikka, joka luo uudet tutkinnon osien pohjat Moodleen halutuilla tutkinnon osien perustiedoilla.

Toinen tietojen syöttämisen päällekkäisyys huomattiin tutkinnon osien osallistujaluetteloissa. Nyt sekä Primukseen että Moodleen syötetään tutkinnon osien osallistujat erikseen. Seuraavana kehityskohteena onkin siis osallistumisten tiedon siirtyminen Primuksesta Moodleen. Tässä auttaa myös edellisen vaiheen toteutus, eli se että Primuksen ja Moodlen tutkinnon osien perustiedot täsmäävät. Moodleen on automatiikalla tutkinnon osia luotaessa syötety lisätietona tutkinnon osan toteutuksen Primus (Wilma) -koodi, jonka avulla Primuksesta löytyvät osallistujatiedot voidaan täsmätä Moodle-ympäristöön luotuun tutkinnon osan toteutukseen.

Toisen vaiheen toteutus on testivaiheessa, ja jo nyt on selvää että integraation toimiessakin on hyvä jättää mahdollisuus osallistujan lisäämiseen Moodleen myös integraation ulkopuolelta. Joskus sekä ilmoittautuminen että koko verkko-toteutus tapahtuvat saman vuorokauden aikana, jolloin yöllisenä tietojen integraationa toteutettu yhteentoimivuus on liian hidas, jos lähtökohdaksi otetaan tietojen yhteensopivuuden lisäksi myös asiakaslähtöisyys.

Lisätietoja Salpauksessa toteutettavasta Primuksen ja Moodlen integraatiosta voi kysellä kehittämiskoordinaattori Samuli Karevaaralta (samuli.karevaara@salpaus.fi).



Teksti ja kuva: Samuli Karevaara, Salpaus