maanantai 18. maaliskuuta 2019

Sedun Parasta-hankeperhe yhteistyössä

Parasta Palvelua -kehittämisohjelman viime syksyn aikana toteuttamaan Parasta Palvelumuotoilua valmennusprosessiin on osallistunut Parasta Palvelua, Parasta osaamista, Parasta DigiOhjausta ja Parasta DigiTukea -toimijoita. Neljällä alueella (Pohjoinen, Itä, Etelä ja Länsi) toteutetun palvelumuotoilukoulutuksen vetäjinä olivat Jaana Jeminen, JUJU Innovations ja Anu Nylund, Mood of Finland. Lähipäivien aikana hankimme tietoa palvelumuotoiluosaamisesta ja saimme siihen erilaisia työkaluja. Prosessin edetessä kokeilimme erilaisia ideointimenetelmiä ja kehitimme oppisopimus- ja koulutussopimusprosesseja asiakaslähtöiseksi palveluksi yhdessä työelämän kanssa. Parasta Palvelumuotoilun osatoteuttajat esittelivät omat välitehtävänsä seuraavalla lähipäivällä oman alueensa kehittäjille ja saivat samalla uusia ideoita ja parannusehdotuksia työstettäväksi.

Sedussa palvelumuotoilutiimissä toimittiin neljän naisen voimin. Riitta Tuokko ja Minna Sainio ovat tiimimme Parasta Palvelua (PP), Marita Mäenpää kehittäjäopettaja (PP) ja Satu-Maarit Sivula Parasta DigiTukea (PDT). Hannu Mansikalta (PDT) saimme tukea digitaalisten välineiden käytössä haastattelutilanteissa. Riitta ja Satu-Maarit toimivat myös Parasta osaamista (POS) hankkeen työryhmissä.

Työelämäkumppaninamme olivat Kaks´Kättä työpaja ry, Työllisyyspalvelut, Veljekset Keskinen Oy ja Eskoon Sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Esittelimme ja keräsimme palvelumuotoilutiimimme tuotokseen näkökulmia myös Sedun opettajilta ja ohjaushenkilöstöltä sekä Etelä-Pohjamaan verkosto-oppilaitoksilta Sedun Parasta osaamista hankkeen toimijoiden syksyn 2018 koulutuskiertueella.

Kokoonnuimme Sedun palvelumuotoilutiiminä jokaisen lähipäivän jälkeen suunnittelemaan seuraavat askeleet yritystapaamisin ja tiedonkeruuseen. Prosessimme eteni vauhdikkaasti ja materiaalia kertyi valtavasti yritys- ja opettajatapaamisissa. Työskentelymme aikana testasimme eri menetelmiä palvelumuotoilun työkalupakista kuten haastattelua, kyselyjä (ml. empatiakysely), laputusta, ideointityöpajaa, 6 hatun menetelmää.

Ei ehkä kuitenkaan niin yllättävää, mutta samankaltaisia haasteita, kehittämiskohteita ja kriittisiä pisteitä nousi esille niin työelämän edustajilta kuin opettaja- ja ohjaushenkilöstöltä. Muutamia esimerkkejä esille nousseista asioista: nopea reagointi ja saavutettavuus, digiosaaminen tärkeää, toimivat ohjelmat ja järjestelmät, yksi sopimusmalli, näyttöjen suorittamisessa eri mahdollisuudet ja digivälineiden hyödyntäminen, palaute työelämässä oppimisesta jokaiselle osapuolelle.

Ratkaisuja haimme eri materiaaleista, ohjeista ja aineistoista kuten www.ohjaan.fi, https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/  ja Työelämässä oppimisen teoriapankki.

Työelämässä oppimisen palvelulupauksessamme kuvataan prosessi ennen, aikana ja jälkeen sekä niiden kriittiset pisteet ja niihin ratkaisuehdotuksia. Olemme värikoodanneet eri vaiheet helpottamaan kokonaisuuksia. Katso kuvausta: Sedun työelämässä oppimisen palvelulupaus.



 
Teksti: Satu-Maarit Sivula, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti