Työelämässä oppimisen prosessikuvaukset prosessissa

Parasta Palvelusta palvelupolku,

palvelupolusta kriittiset pisteet,

kriittisistä pisteistä palveluprosessi,

palveluprosessista  prosessikuvaus,

prosessikuvauksesta yhteentoimivuus,

yhteentoimivuudesta parasta,

parhaasta kansalliset toimintamallit.

Työpaikalla järjestettävän koulutuksen prosessia työstettiin osaprosesseittain Parasta-kehittämisohjelmissa vuoden 2018 loppupuolella. Mukana oli 17 oppilaitosta ja 26 asiantuntijaa.  Lopullinen rutistus ajoittuu huhti- toukokuuhun, kun prosessimallinnusta  Parasta Palvelun toimesta luotsaa  QPR Softwaren asiantuntijat Marja Tuhkanen ja Mikko Rajala. Kuvaukset tuotetaan JHS 152 -suositusta noudattaen Arkkitehtuuripankkiin.

Kevään prosessiryhmässä on 10 asiantuntijaa Parasta Palvelusta Päivi Kalliokoski (Keuda),  Susanna Eerola (Ekami), Samu Koskimies (Omnia), Sarita Koskinen-Soikkeli (Stadin AO), Arto Pelkonen (SAKKY), Hannu Savolainen (SAKKY), Kaisu Tyni-Pyy (Riveria) ja Parasta DigiTuesta  Virve Eronen (Ekami),  Katriina Karkimo (Stadin AO) ja  Anne Paakko (Sampo).

Työelämässä oppimisen ensimmäinen prosessityöpaja oli 24.4.19 Vantaalla. Päivä vilahti iloisessa ja innostuneessa ilmapiirissä, kun työstimme prosessikarttaa, palvelukarttaa ja rungon laatimista prosessi-integraatiomalliksi (SIPOC). Toukokuussa jatkamme työpajalla. Työpajojen välissä ryhmäläiset parastelevat tehtyä työtä.

Kuva: Työn touhussa 24.4.19 Vantaalla

Teksti: Eeva-Leena Ronkainen, projektipäällikkö, OSAO

Parasta DigiTukea -tietomallinnuksen tavoitteet ja haasteet

Parasta DigiTukea -hankkeen työssä keskeinen toimenpide on tietomallinnus, jossa tehtävänämme on kuvata työpaikalla järjestettävän koulutuksen tietosisältöjä. Tavoitteena on luoda yleinen järjestelmäriippumaton tietomalli, jota voidaan hyödyntää tietojärjestelmien kehittämisessä.

Tietomallinnuksessa meitä sparraa ja kouluttaa Goforen vanhempi palveluarkkitehti Riitta Alkula. Työskentelemme hänen johdollaan tiiviissä etäohjauksessa, koska toimijamme ovat ympäri Suomea. Viestimme Slackissä, muokkaamme yhteisöllisesti tiedostoja SharePoint-alustalla ja pidämme etätyöpajoja säännöllisesti Skypessä. Lisäksi olemme kokeneet tarpeelliseksi kokoontua tietomallinnuksen lähipäivään 1-2 kuukauden välein.

Tärkein tietomallinnuksen työkalumme on Väestörekisterikeskuksen tuottaman Yhteentoimivuusalustan Tietomallit-työkalu, jonne tietomallimme alkaa hiljalleen rakentua. Sanastot-työkaluun on tulossa myös sanastotyöryhmämme laatima PDT-sanasto, minkä jälkeen voimme hyödyntää myös sitä tietomallissamme.

Haasteellista tietomallinnustyössämme on se, että se on pioneerityötä. Olemme ensimmäisten joukossa käyttämässä Yhteentoimivuusalustaa, joten uudelleenkäytettävää sanastoa tai tietokomponentteja on siellä vähän. OKSA-sanasto julkaistiin Sanastot-työkalussa vasta alkuvuodesta ja koulutuksen tietokomponenttikirjastossa ei vielä ole tarvitsemiamme tietokomponentteja. Tämä hidastaa ja lisää työtämme, mutta sitä enemmän meillä on intoa olla ensimmäisten joukossa määrittelemässä yhteentoimivia tietosisältöjä.

Tietomallinnuksen lähipäivässämme 27.3.2019 Goforella Helsingissä Riitta Alkula, Tomi Kytölä (OKM), Petri Tenhunen (VRK) ja Jaana Nevalainen (VM) sekä Parasta DigiTukea -toimijoita (kuvat: Eeva-Leena Ronkainen)

Teksti: Riikka Lahtela, projektikoordinaattori, OSAO

Sedun Parasta-hankeperhe yhteistyössä

Parasta Palvelua -kehittämisohjelman viime syksyn aikana toteuttamaan Parasta Palvelumuotoilua valmennusprosessiin on osallistunut Parasta Palvelua, Parasta osaamista, Parasta DigiOhjausta ja Parasta DigiTukea -toimijoita. Neljällä alueella (Pohjoinen, Itä, Etelä ja Länsi) toteutetun palvelumuotoilukoulutuksen vetäjinä olivat Jaana Jeminen, JUJU Innovations ja Anu Nylund, Mood of Finland. Lähipäivien aikana hankimme tietoa palvelumuotoiluosaamisesta ja saimme siihen erilaisia työkaluja. Prosessin edetessä kokeilimme erilaisia ideointimenetelmiä ja kehitimme oppisopimus- ja koulutussopimusprosesseja asiakaslähtöiseksi palveluksi yhdessä työelämän kanssa. Parasta Palvelumuotoilun osatoteuttajat esittelivät omat välitehtävänsä seuraavalla lähipäivällä oman alueensa kehittäjille ja saivat samalla uusia ideoita ja parannusehdotuksia työstettäväksi.

Sedussa palvelumuotoilutiimissä toimittiin neljän naisen voimin. Riitta Tuokko ja Minna Sainio ovat tiimimme Parasta Palvelua (PP), Marita Mäenpää kehittäjäopettaja (PP) ja Satu-Maarit Sivula Parasta DigiTukea (PDT). Hannu Mansikalta (PDT) saimme tukea digitaalisten välineiden käytössä haastattelutilanteissa. Riitta ja Satu-Maarit toimivat myös Parasta osaamista (POS) hankkeen työryhmissä.

Työelämäkumppaninamme olivat Kaks´Kättä työpaja ry, Työllisyyspalvelut, Veljekset Keskinen Oy ja Eskoon Sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Esittelimme ja keräsimme palvelumuotoilutiimimme tuotokseen näkökulmia myös Sedun opettajilta ja ohjaushenkilöstöltä sekä Etelä-Pohjamaan verkosto-oppilaitoksilta Sedun Parasta osaamista hankkeen toimijoiden syksyn 2018 koulutuskiertueella.

Kokoonnuimme Sedun palvelumuotoilutiiminä jokaisen lähipäivän jälkeen suunnittelemaan seuraavat askeleet yritystapaamisin ja tiedonkeruuseen. Prosessimme eteni vauhdikkaasti ja materiaalia kertyi valtavasti yritys- ja opettajatapaamisissa. Työskentelymme aikana testasimme eri menetelmiä palvelumuotoilun työkalupakista kuten haastattelua, kyselyjä (ml. empatiakysely), laputusta, ideointityöpajaa, 6 hatun menetelmää.

Ei ehkä kuitenkaan niin yllättävää, mutta samankaltaisia haasteita, kehittämiskohteita ja kriittisiä pisteitä nousi esille niin työelämän edustajilta kuin opettaja- ja ohjaushenkilöstöltä. Muutamia esimerkkejä esille nousseista asioista: nopea reagointi ja saavutettavuus, digiosaaminen tärkeää, toimivat ohjelmat ja järjestelmät, yksi sopimusmalli, näyttöjen suorittamisessa eri mahdollisuudet ja digivälineiden hyödyntäminen, palaute työelämässä oppimisesta jokaiselle osapuolelle.

Ratkaisuja haimme eri materiaaleista, ohjeista ja aineistoista kuten www.ohjaan.fi, https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/  ja Työelämässä oppimisen teoriapankki.

Työelämässä oppimisen palvelulupauksessamme kuvataan prosessi ennen, aikana ja jälkeen sekä niiden kriittiset pisteet ja niihin ratkaisuehdotuksia. Olemme värikoodanneet eri vaiheet helpottamaan kokonaisuuksia. Katso kuvausta: Sedun työelämässä oppimisen palvelulupaus.

 
Teksti: Satu-Maarit Sivula, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

Yhteentoimivuus opiskelijan ja opettajan arjessa

Olli Opiskelija haluaa aloittaa ammatilliset opinnot, jotta hän pärjäisi tulevaisuudessa työelämässä paremmin. Hän hakeutuu opiskelemaan tutkintoa, josta hän on jo hankkinut aiempaa osaamista. Hakeutuminen opintoihin tapahtuu koulutuksen järjestäjän nettisivuilla olevalla hakulomakkeella. Hakulomakkeen täytön aikana Ollin keskittyminen herpaantuu ja lomakkeelle tulee sukunimen kohdalle kirjoitusvirhe. Tästä eteenpäin Olli Opiskelija on koulutuksen järjestäjän tiedoissa Olli Opikselija.

Opintojen alkaessa tietojen oikeellisuutta ei varmisteta ja käyttäjätunnukset muodostuvat väärällä nimellä. Ollin epäonneksi myös koulutuksella, johon hänet on siirretty, on väärää tietoa. Uusien tutkinnon perusteiden sijaan Olli Opikselija opiskelee vanhan lainsäädännön mukaista tutkintoa. Henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelma jää hyväksymättä, joten amiskysely ei lähde ajoissa, eikä Ollin tietoja siirretä eHOKS-palveluun. 

Ollin opinnot oppilaitoksessa etenevät ja Olli siirtyy hankkimaan osaamista koulutussopimuksella. Työpaikalla järjestettävän koulutuksen jaksolla sopimusta kirjatessa työpaikkaohjaajalla on vanha sähköpostisoite ja myös Yritys Oy:n y-tunnus on kirjattu väärin järjestelmään. Sopimuksen alku- ja loppupäivämäärä on kirjattu epähuomiossa väärin. Työpaikkaohjaaja ei pääse antamaan Ollille palautetta työelämässä oppimisen jaksosta, sillä linkki ja käyttäjätunnus työpaikkaohjaajan liittymään ohjautuu väärään postilaatikkoon. 

Olli on hakenut opintososiaalisia etuja opintojensa tueksi, mutta saa kielteisen päätöksen, sillä hänestä ei ole tietoja kansallisessa palvelussa, jonka kautta Ollin opintojen päätoimisuutta ja etenemistä seurataan. Tiedonsiirtoja Olli Opikselijan tiedoilla on tehty useasti, mutta tarkastus tietojen siirtymisestä oli jäänyt epähuomiossa tekemättä. 

Ollin opiskelun aikaiset tiedot siirtyvät lopulta kansalliseen palveluun ja Olli valmistuu. Tutkinnon suorituksen jälkeen Olli katsoo palvelusta omat tietonsa, jotta saa ajantasaiset tiedot työhakemukseensa. Tutkinto, tutkintonimike, opiskeluaika ja työelämässä oppimisen jakson yritystiedot ovat väärin. Työpaikalla oppimisen jakso on kirjattu väärälle vuodelle. Tämän lisäksi Olli ei näytä valmistuneen lainkaan, vaikka opiskeluaika on päättynyt. Olli etsii saamansa tutkintotodistuksen, josta valmistumispäivämäärä löytyy. Tutkintotodistuksessa on nimi; Olli Opikselija.

Tämä kauhukuva kertoo siitä, kuinka yksikin väärä tieto voi kumuloitua suureksi määräksi ongelmia, mikäli tieto on väärää, väärässä muodossa tai se puuttuu kokonaan. Kaiken tiedon kirjaa ihminen, joten virhemahdollisuudet ovat moninaiset.

Nyky-yhteiskuntaa ohjaa vahvasti digilisaatio. Arjessa tämä tarkoittaa sitä, että tietojen, joita tuotamme ja siirrämme, tulee olla oikein reaaliajassa. Ammatillisen koulutuksen vanhat laskentapäivät ovat historiaa ja tiedon tulee olla joka päivä ajan tasalla, sillä sitä siirretään jatkuvasti kansallisiin palveluihin. Tiedot siirtyvät vain, jos järjestelmien ja palveluiden välinen yhteentoimivuus on kunnossa. Yhteentoimivuudella on näin ollen suuri merkitys niin koulutuksenjärjestäjien, opettajien kuin opiskelijoiden arjessa.

Kun tietoa siirretään ajantasaisesti ja varmistetaan sen oikeellisuus, se ei näy toimijoille erikseen missään. Kaikki vain toimii sujuvasti. Jos taas tiedot ovat vääriä, väärässä muodossa tai puuttuvat kokonaan, ovat seuraukset ja ongelmat moninaiset ja niistä aina viime kädessä kärsii asiakas.

Teksti: Tiina Halmevuo ja Marjaana Suo, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda)

Parasta-yhteistyö Oulussa

Parasta-kehittämisohjelmat tekevät yhteistyötä monen tasoisesti: valtakunnallisesti, alueellisesti, verkostoissa esimerkiksi työelämäkumppanien kanssa sekä paikallisesti omissa oppilaitoksissaan. Yhteistyön alkutaival oli yhteisen ymmärryksen muodostamista, josta asia kerrallaan on päästy konkretiaan.

Oulussa aloitimme yhteistyön viime vuonna. Yhteistyötapaamisia oli OSAO:n ja OAMK/AMOK:n Parasta-kehittämisohjelmien kesken: Ensimmäisen tapaamisen järjesti kesän 2018 alussa Parasta Osaamista ja toisen Parasta Palvelua syksyllä 2018. Tapaamisissa esittelimme toisillemme työmme tavoitteita ja suunniteltuja toimenpiteitä etsien yhteistyöpintoja alueellisessa kehittämisessä.

Tämän vuoden ensimmäisessä tapaamisessa mukana olivat OSAO:n Parasta Palvelua, Parasta DigiTukea ja Parasta DigiOhjausta ja OAMK:n Parasta Osaamista sekä Luovin Parasta DigiOhjausta ja Parasta Palvelua. Lisäksi saimme vieraaksemme Keudasta Parasta Palvelua koordinoivan projektipäällikön Päivi Kalliokosken. Järjestysvuorossa oli tällä kertaa Parasta DigiTukea.

Tapaamisen aikana käsittelimme ajankohtaisia asioita ja kuulumisia. Asioista esillä oli muun muassa Parasta Palvelua tuottamat osaamistestit ja Parasta DigiTukea -sanastotyö sekä Parasta-kokonaisuuden yhteistyö ja sen näkyminen.  Päivi Kalliokoski esitteli meille kumppanuusasiaa työelämässä oppimisen palveluprosessissa.

Alueellisessa yhteistyössämme tulee korostumaan kehittämisohjelmiemme tuloksien levittäminen. Seuraavaksi kartoitamme, mitä muiden toimesta järjestettäviä tilaisuuksia tänä keväänä sekä ensi syksynä on Oulussa sekä millainen mahdollisuus meillä olisi päästä esille niissä. Vaihtoehtoisesti tulemme järjestämään omia tilaisuuksia.

Tuloksien levittämisen osalta totesimme, että Parasta Osaamista on jo tässä vaiheessa menossa, kun taas meillä muilla laajempi jakaminen ja käyttöönottoa tukeva toiminta alkaa vasta syksymmällä. Tämä on silti yhteistyön ja asiamme tunnettavuuden kasvattamisen paikka kaikille neljälle Parasta-kehittämisohjelmalle Oulussa.

Oulun Parasta-yhteistyötapaaminen 19.2.2019 Hilikussa OSAO:lla,
kuvan otti Kati Pääkkönen, Parasta Palvelua Pohjoisen aluekoordinaation projektipäällikkö

Teksti: Riikka Lahtela, projektikoordinaattori, OSAO