Tietoarkkitehti käärii hihansa

Vuoden alussa perustettuun Careeriaan nimitettiin todennäköisesti ensimmäinen ammatillisen koulutuksen tietoarkkitehti, jota nimikettä ylpeänä kannan. Jo tämä itsessään kertoo siitä, että me Careeriassa näemme tiedon ja sen merkityksen äärimmäisen tärkeänä. Itse olenkin lainannut Aalto yliopiston Research Fellow Kari Hiekkasen sanontaa ”data on uusi öljy” useamman kerran. Ja tästä näkökulmasta olenkin lähtenyt suunnittelemaan ja kehittämään ympäristöämme. Tämä työ ei missään nimessä tapahdu yksin, vaan siihen tarvitaan ihan koko organisaatiota. Suunnittelu ja mallintaminen on aloitettu liiketoiminnan näkökulmasta ja toiminta-arkkitehtuurista. Toki samalla työstämme järjestelmä- sekä tietoarkkitehtuuria eteenpäin. Parasta DigiTukea -hankkeessa olemme työstäneet ja kehittäneet näitä asioita eteenpäin ja hankkeen avulla olen saanut nostettua omaa henkilökohtaista osaamista ja sen myötä pystynyt nostamaan organisaatiomme kyvykkyyttä yhteentoimivuuden ja kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta.

Parasta DigiTukea -hankkeessa olemme tehneet erittäin hyvällä ja heterogeenisellä porukalla hommia, jonka johdosta olemme päässeet erinomaisiin tuloksiin. Itselle olikin ensisijaisen tärkeää, että sain Careeriassa arkkitehtuurityöhömme haalittua kasaan erittäin hyvän porukan. Työryhmässämme on mukana itseni lisäksi laatupäällikkö, turvallisuuspäällikkö, ict-palvelupäällikkö, järjestelmäasiantuntija sekä opettaja. Kokonaisuuden hallintaan olemme valjastaneet Arterin Arc-järjestelmän, jonne olemme mallintaneet mm. strategian, prosesseja, tietojärjestelmät sekä tiedon. Kyseisestä työkalusta saamme myös helposti muodostettua GDPR:n ja tiedonhallintalain edellyttämät kuvaukset.

Arkkitehtuurityön lomassa olemme Careeriassa edistäneet digitalisaatiota yhteentoimivuus näkökulma edellä. Viimeisimpänä olemme ottaneet käyttöön sähköisen allekirjoituksen ja voimme unohtaa tulostamisen oppilashallinnon asiakirjojen osalta. Erilaisia automatisointeja on tehty ja tekeillä on oppilashallintojärjestelmän sekä muiden järjestelmien välille esim. käyttäjätunnusten luonnin automatisointia. Kehittämishankkeissa on hyödynnetty/hyödynnetään ketteriä menetelmiä, jotka ovat osoittautuneet loistaviksi työkaluiksi. Kaikki ei ole hankkeissa mennyt niin sanotusti putkeen, mutta niistäkin tapauksista olen oppinut. Keskeisimpänä asiana on kuitenkin ymmärtää, että järjestelmät eivät ole vielä ratkaisseet yhtään ongelmaamme, vaan se, miten me niitä yhdessä käytämme. Yhteentoimivuuden edistämisessä olemme hyödyntäneet Parasta DigiTukea -hankkeen tuottamaa sanastoa sekä tietomallia. Näiden käyttö mahdollistaa meille pitkäjänteisen kehittämisen ja mahdollisuuden saavuttaa semanttinen yhteentoimivuus jonain kauniina päivänä.

Seuraavana isona teemana onkin itselläni tieto. Pohjatyötä on jo tehty, mutta ennen kuin voimme ihan käytännön tasolla puhua tiedonhallinnasta, tiedon laadunhallinnasta, tieto päätöksen teon tukena, oppimisanalytiikasta jne., tarvitaan vielä kovasti istumalihaksia. Yhtenä isona teemana on myös muodostaa arkkitehtuurityöhön hallintamalli ja tulen varmasti sisällyttämään siihen mukaan yhteentoimivuuden kyspsyystasomallin.

Kirjoittaja: tietoarkkitehti Tomi Valanne, Careeria