Parasta DigiTukea päättyy - yhteentoimivuuden kehittäminen jatkuu

On tullut aika kiittää Parasta DigiTukea -kehittämishankkeen työssä mukana olleita ja työtä eri tavoin tukeneita. Saavutimme tavoitteemme.

Työmme tulokset löytyvät tämän blogin Materiaalit-sivulta.

Toiminta-aikamme päättyy, mutta yhteentoimivuuden kehittäminen jatkuu.

Yhteentoimivuuden kypsyystasomallin ammatillisen koulutuksen järjestäjille

Parasta DigiTukea -kehittämishankkeessa luodun kypsyystasomallin tavoitteena on toimia koulutuksen järjestäjien välineenä, jonka avulla he voivat itsearvioida ja mitata yhteentoimivuuden kehittämiseen tarvittavia kyvykkyyksiään sekä käynnistää siihen liittyvää kehitystyötä.

Malli kostuu neljästä ulottuvuudesta: johtaminen ja ihmiset, toiminta ja laatu, hallinta sekä tekniikka. Jokainen ulottuvuus sisältää väittämiä ja arviointikohteita, joiden sisältöjä on avattu sanallisessa kriteeristössä.  Ulottuvuuksien kautta yhteentoimivuutta tarkastellaan eri näkökulmista.

Usein on ajateltu, että yhteentoimivuus on it-palveluiden teknistä toimintaa. Todellisuudessa yhteentoimivuus ulottuu koko organisaatioon johtamisesta kulttuuriin, prosesseihin, arkkitehtuuriin ja tekniikkaan unohtamatta toimijoiden osaamista ja asenteita. Koulutuksen järjestäjä voi olla erinomaisella tasolla yhden ulottuvuuden osalta, mutta jos muissa on vielä paljon kehitettävää, niin kokonaisuutena yhteentoimivuus ei toteudu.

Malli johdattaa koulutuksen järjestäjät kartoittamaan kehittämiskohteensa yhteentoimivuuden kypsyystason nostamiseksi. Se antaa pohjaa suunnitelmalliselle toiminnalle, jolla koulutuksen järjestäjät voivat varmistaa tuottamiensa ja käyttämiensä tietojen yhteentoimivuuden sekä kehittää asiakaslähtöisempiä palveluita.

Mallin hyödyntämiseksi on laadittu dokumentti, joka sisältää tarkemman kuvauksen mallista ja ohjeistaa sen käyttöön. Perusperiaatteena on koota organisaatiossa tiimi eri tehtävissä toimivista henkilöistä, jotka yhdessä tekevät itsearvioinnin keskustellen ja kehittämiskohteita kirjaten. Toistamalla itsearvioinnin määräajan kuluttua voidaan seurata kehittämistyön etenemistä.

Tutustu lisää:
Kypsyystasomalli (lataa)
Kypsyystasomallin kuvaus ja ohjeistus

Kirjoittaja: Riikka Lahtela, OSAO

Kokonaisarkkitehtuurityön tueksi

Kokonaisarkkitehtuuri tekee näkyväksi sen, missä yhteentoimivuutta tarvitaan. Parasta DigiTukea asetti tavoitteeksi tukea koulutuksen järjestäjien kokonaisarkkitehtuurityötä laatimalla joitain esimerkkejä hyödyllisistä kokonaisarkkitehtuurikuvauksista. Niitä voi soveltuvin osin hyödyntää oman organisaation kuvauksia laadittaessa.

Strategiakartta

Periaatetason kuvauksista on esimerkkinä strategiakartta, jossa aiheena on käytetty viimeksi tehdyn lainsäädäntöuudistuksen tavoitteita. Strategiakarttaa on tarkennettu neljällä kuvauksella, joissa kussakin on avattu yhtä strategista tavoitetta. Jokaisen tavoitteen osalta on määritelty, mihin tuloksiin sen on tarkoitus johtaa ja yksi tavoite voi näkyä useana tuloksena. Tavoitteiden ja tulosten väliin on sijoitettu toimenpiteet, joita tuloksiin pääseminen edellyttää. Lisäksi kuvauksissa on lueteltu tavoitteen saavuttamisen edellyttämät kyvykkyydet.

Lakikooste

Julkisella rahoituksella järjestetty koulutus pohjautuu sitä koskevaan lainsäädäntöön. Lakien lisäksi noudatetaan mm. Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistuksia. Kaikki nämä on hyödyllistä koota lakikartaksi, josta eri prosesseihin on poimittavissa niitä koskeva sääntely ja ohjeistus. Kokosimme hankkeessa ensisijaisesti lakeja, jotka tulisi tuntea työpaikalla järjestettävän koulutuksen yhteydessä.

Toimijakartta

Hankkeessamme tehty sanastotyö yhdistyy kokonaisarkkitehtuurissa luontevasti toimijakarttaan. Laatimassamme toimijakarttaesimerkissä on sellaisia henkilö- ja organisaatiotoimijoita, joita tarvitaan kuvattaessa prosessien kulkua sekä tietojen siirtymistä eri toimijoiden välillä. Toimijakarttaa voidaan haluttaessa hyödyntää niin, että sen toimijanimikkeet korvataan omassa organisaatiossa käytössä olevilla nimikkeillä, mutta kannattaa muistaa, että työelämän kannalta olisi helpointa, jos kaikki koulutuksen järjestäjät operoisivat käyttäen samaa termistöä.

Palvelukartta

Ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on kaksi asiakasta: opiskelijat ja työelämä. Olemme koonneet palvelukarttaan näille asiakkaille suunnattuja palveluita. Palvelut voidaan yhdistää prosessikuvauksiin siten, että jokaiseen palveluun yhdistetään ne prosessit, joissa palvelu tuotetaan. Näin saamme näkyviin prosessien rajapinnan asiakkaitten suuntaan.

Prosessimallinnus

Prosesseja olemme mallintaneet yhdessä Parasta Palvelua –hankkeen kanssa siten, että työskentelyn päävastuu oli heillä. Tuloksena on kooste työpaikalla järjestettävän koulutuksen keskeisistä prosesseista. Tällä hetkellä prosessien osalta aiheuttavat eniten keskustelua asiakkuustyö sekä palautteen käsittely ja hyödyntäminen. Niiden tunnistettiin vaativan eniten työstämistä ja muotoilua.

Toimijoiden välinen vuorovaikutus

Jotta yhteentoimivuus saataisiin toteutumaan, tulee tarkastella toimijoiden välillä liikkuvia tietoja. Toimijoiden välinen vuorovaikutuskaavio havainnollistaa, miten tietojen tulisi siirtyä koulutuksen järjestäjän ja muiden toimijoiden välillä. Kaaviossa näkyvät myös maksuvirrat. Kun organisaation oma arkkitehtuurityö on edennyt, voidaan toimijat korvata niillä prosesseilla, joista tiedot lähtevät tai joihin ne tulevat.

Tietomallinnus

Arkkitehtuuriin kuuluu luonnollisesti omana osanaan tietomallinnus, mutta emme ole tehneet tietomallikuvauksia arkkitehtuurityökalulla, vaan olemme tehneet ne kaikki Yhteentoimivuusalustalle yhteentoimiva.suomi.fi. Siitä on kerrottu erillisessä blogikirjoituksessa.

Edellä on joitakin esimerkkejä eri kaavioista. Kaikki tuottamamme arkkitehtuurikuvaukset on koottu tämän blogin Materiaalit-sivulle.

Kirjoittaja: Katriina Karkimo, projektikoordinaattori, Stadin ammatti- ja aikuisopisto

Tietoarkkitehti käärii hihansa

Vuoden alussa perustettuun Careeriaan nimitettiin todennäköisesti ensimmäinen ammatillisen koulutuksen tietoarkkitehti, jota nimikettä ylpeänä kannan. Jo tämä itsessään kertoo siitä, että me Careeriassa näemme tiedon ja sen merkityksen äärimmäisen tärkeänä. Itse olenkin lainannut Aalto yliopiston Research Fellow Kari Hiekkasen sanontaa ”data on uusi öljy” useamman kerran. Ja tästä näkökulmasta olenkin lähtenyt suunnittelemaan ja kehittämään ympäristöämme. Tämä työ ei missään nimessä tapahdu yksin, vaan siihen tarvitaan ihan koko organisaatiota. Suunnittelu ja mallintaminen on aloitettu liiketoiminnan näkökulmasta ja toiminta-arkkitehtuurista. Toki samalla työstämme järjestelmä- sekä tietoarkkitehtuuria eteenpäin. Parasta DigiTukea -hankkeessa olemme työstäneet ja kehittäneet näitä asioita eteenpäin ja hankkeen avulla olen saanut nostettua omaa henkilökohtaista osaamista ja sen myötä pystynyt nostamaan organisaatiomme kyvykkyyttä yhteentoimivuuden ja kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta.

Parasta DigiTukea -hankkeessa olemme tehneet erittäin hyvällä ja heterogeenisellä porukalla hommia, jonka johdosta olemme päässeet erinomaisiin tuloksiin. Itselle olikin ensisijaisen tärkeää, että sain Careeriassa arkkitehtuurityöhömme haalittua kasaan erittäin hyvän porukan. Työryhmässämme on mukana itseni lisäksi laatupäällikkö, turvallisuuspäällikkö, ict-palvelupäällikkö, järjestelmäasiantuntija sekä opettaja. Kokonaisuuden hallintaan olemme valjastaneet Arterin Arc-järjestelmän, jonne olemme mallintaneet mm. strategian, prosesseja, tietojärjestelmät sekä tiedon. Kyseisestä työkalusta saamme myös helposti muodostettua GDPR:n ja tiedonhallintalain edellyttämät kuvaukset.

Arkkitehtuurityön lomassa olemme Careeriassa edistäneet digitalisaatiota yhteentoimivuus näkökulma edellä. Viimeisimpänä olemme ottaneet käyttöön sähköisen allekirjoituksen ja voimme unohtaa tulostamisen oppilashallinnon asiakirjojen osalta. Erilaisia automatisointeja on tehty ja tekeillä on oppilashallintojärjestelmän sekä muiden järjestelmien välille esim. käyttäjätunnusten luonnin automatisointia. Kehittämishankkeissa on hyödynnetty/hyödynnetään ketteriä menetelmiä, jotka ovat osoittautuneet loistaviksi työkaluiksi. Kaikki ei ole hankkeissa mennyt niin sanotusti putkeen, mutta niistäkin tapauksista olen oppinut. Keskeisimpänä asiana on kuitenkin ymmärtää, että järjestelmät eivät ole vielä ratkaisseet yhtään ongelmaamme, vaan se, miten me niitä yhdessä käytämme. Yhteentoimivuuden edistämisessä olemme hyödyntäneet Parasta DigiTukea -hankkeen tuottamaa sanastoa sekä tietomallia. Näiden käyttö mahdollistaa meille pitkäjänteisen kehittämisen ja mahdollisuuden saavuttaa semanttinen yhteentoimivuus jonain kauniina päivänä.

Seuraavana isona teemana onkin itselläni tieto. Pohjatyötä on jo tehty, mutta ennen kuin voimme ihan käytännön tasolla puhua tiedonhallinnasta, tiedon laadunhallinnasta, tieto päätöksen teon tukena, oppimisanalytiikasta jne., tarvitaan vielä kovasti istumalihaksia. Yhtenä isona teemana on myös muodostaa arkkitehtuurityöhön hallintamalli ja tulen varmasti sisällyttämään siihen mukaan yhteentoimivuuden kyspsyystasomallin.

Kirjoittaja: tietoarkkitehti Tomi Valanne, Careeria

Kypsyystasomallia laatimassa

Parasta DigiTukea on aloittanut kypsyystasomallin laatimisen. Tavoitteena on tuottaa ammatillisen koulutuksen järjestäjille työkalu, jonka avulla he voivat itsearvioida ja mitata yhteentoimivuuden kehittämiseen tarvittavia kyvykkyyksiään sekä käynnistää siihen liittyvää kehitystyötä.

Kypsyystasomallin suunnittelun aloitimme 12.6.2019 lähipäivässä Helsingissä, jossa tutustuimme Arter Oy:n konsultin Elina Mäkisen johdolla erilaisiin arviointimalleihin sekä tarkensimme oman mallimme tavoitteita sekä ideoimme sen sisältöä ja muotoa. Ideoiden jalostamista jatketaan kesän yli ja työtä edistetään elo- ja syyskuussa useissa Skype-työpajoissa.

Tulemme jakamaan kypsyystasomallin avoimesti kaikkien saataville ja jatkokehitettäväksi. Sen käyttöönottamiseksi järjestämme syksyn päätteeksi koulutusta ja muita tilaisuuksia.

Parasta DigiTukea -toimijat ja Elina Mäkinen Arter Oy, Valimo, Helsinki, 12.6.2019

Teksti: Riikka Lahtela, projektikoordinaattori, OSAO

Strategiakartta kokoaa toiminnan tavoitteet

Kokonaisarkkitehtuuriin kuvataan toiminnan tavoitteet sekä toteutus. Arkkitehtuurikuvauksiin kuuluva strategiakartta on hyvä ylätason kooste, joka sisältää toiminnan tavoitteet, niiden saavuttamiseksi tarvittavat tulokset sekä kyvykkyydet, joita tuloksiin pääseminen edellyttää. Muilla, alaspäin tarkentuvilla kuvauksilla konkretisoidaan, miten tulokset käytännössä on tarkoitus saada aikaan.

Parasta DigiTukea –hankkeen tavoitteena on tuottaa kuvauksia, jotka tukevat koulutuksen järjestäjien kokonaisarkkitehtuurityötä. Koska Parasta DigiTukea kuuluu ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukiohjelmaan, aloitimme oman kokonaisarkkitehtuurityömme määrittelemällä ammatillisen koulutuksen uudistamisen keskeisiä tavoitteita.

Kun ammatillista koulutusta uudistettiin vuoden 2018 alusta lähtien, oli muutoksen motivaattoreina useita yhteiskunnassa havaittuja ilmiöitä: muuttoliike jatkuu, väestö ikääntyy, käytettävissä olevat resurssit pienenevät. Vapaana olevan työvoiman ja työpaikkojen välillä on tunnistettu kohtaanto-ongelma – työpaikkoja on täyttämättä, mutta samaan aikaan on myös työttömiä työnhakijoita. Onko väestöä koulutettu sellaisiin tehtäviin, joissa ei tarvita uutta työvoimaa? Työelämän osaamistarpeet muuttuvat myös moninaisemmiksi: enää ei riitä, että tuotetaan saman muotin mukaista tutkintokoulutusta, vaan sisältöjä olisi hyvä yhdistellä yli tutkintorajojen. Samaan aikaan työelämän digitalisaatio etenee ja koulutuksen alalla käyttöön otettavat kansalliset tietojärjestelmäpalvelut laajenevat ja monipuolistuvat.

Nämä edellä esitellyt ilmiöt on kuvattu strategiakartassa nk. ajureina, ja ajurit puolestaan määrittävät uudistumisen tavoitteita. Tavoitteista monet liittyvät työelämäyhteistyöhön, työelämän kuulemiseen ja koulutuksen viemiseen työpaikoille. Erityisesti työpaikalla järjestettävän koulutuksen prosessit ja tietosisällöt sekä niihin liittyvä yhteentoimivuus ovat Parasta DigiTukea –hankkeen keskeisintä työsarkaa.

Jotta uudistetulle koulutukselle asetetut tavoitteet ja tulokset olisivat saavutettavissa, täytyy koulutuksen järjestäjillä olla niihin tarvittavaa kyvykkyyttä. Näiden kaikkien asioiden kooste on esitetty kuvassa näkyvässä strategiakartassa. Sen pohjalta Parasta DigiTukea –hanke jatkaa työpaikalla järjestettävään koulutukseen liittyvien kokonaisarkkitehtuurikuvausten tuottamista.

Teksti: Katriina Karkimo, projektikoordinaattori, Stadin ammatti- ja aikuisopisto

TULEVAISUUSTOIMISTOSSA AISTITTUA

Tulevaisuustoimistomme ikkunasta avautuu alkukesän maisema täyteläisine ja raikkaine väreineen. Auringon pilkahdukset ikään kuin kilpaillen huomiostani saavat minut katsahtamaan kehityspalaverin tiimellyksestä säännöllisin välein ulos. Luonto vehreimmillään antaa tähän aikaan vuodesta hyvän mahdollisuuden lepuuttaa välillä niin mieltä kuin silmiäkin. Seuraan hetken läheisen puiston tapahtumia ja katselen, kuinka kaksi lasta kadun ylitettyään juoksevat puistoon leijat kädessään.

Tulevaisuustoimistomme kehittämissuunnitelma kutsuu pienen tauon jälkeen tekijäänsä ja huomioni siirtyy takaisin avokonttorimme sumuvalkokankaalle projisoituun esitykseen. Välillä on mukava käyttää perinteistä esitystekniikkaa uusimpien HoloLens-lasien sijaan. Tiimimme on saanut tehtäväkseen valmistella seuraavalle vuodelle strategiasta johdetut kärkihankkeet. Olemme valinneet tässä vaiheessa strategisista tavoitteista käsittelyyn tiimimme mielestä tärkeimmän. Tavoitteen nykytila on jo saatu kuvattua ja määrittelemme parhaillaan sille tavoitetilaa. Jahka tavoitetilan kuvaus valmistuu, on näiden kahden tehdyn kuvauksen väliin jäävän ”gäpin” perusteella mahdollista määritellä tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavat kehitysprojektit. Tämä nykyinen kehittämissuunnitelman valmisteleminen muistuttaa minua aikoinaan tehdystä kokonaisarkkitehtuurityön tärkeimmästä lainalaisuudesta - valitaan muutama strateginen kehittämisen kärki ja edetään varsinkin alussa tarpeeksi pienin askelin. Valittua kehityskohdetta voidaan iteroiden tarkentaa ja syventää, toisin sanottuna edellisen kierroksen lopussa tehtävän arvioinnin tulokset luovat aina perustan tulevan kierroksen tavoitteille ja näiden mukaiselle työlle. Tällä tavalla kehitystyöstä saadaan luotua jatkuva prosessi, missä ei vahingossa haukata liian suurta palaa kakusta kerralla. Tärkeää on, että kehittämissuunnitelmaan valitsemamme teknologiaratkaisut tukevat organisaatiomme strategiaa. Siten saamme niiden avulla kohdennettua resurssit tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ydintoimintamme kehittämiseen. Ilman kehittämissuunnitelmamme kuvauksesta saatavaa kokonaiskuvaa toiminnastamme emme tähän pystyisikään.

Nykyinen tiedonhallintalaki on ollut voimassa pitkään, jo vuodesta 2020 alkaen. Lain tarkoituksena oli voimaan tullessaan varmistaa viranomaistiedon yhdenmukainen ja laadukas hallinta sekä tietoturvallinen käsittely. Lisäksi lain lähtökohtana oli edistää tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuutta. Meillekin julkishallinnon toimijana olivat tervetulleita tiedonhallinnan yhtenäiset menettelytavat toiminnan tehostamiseksi ja asiakaspalvelun kehittämiseksi. Ennen tiedonhallintalain voimaantuloa muistan olleeni mukana määrittelemässä ja päivittelemässä organisaatiomme kokonaisarkkitehtuuria, mikä tapahtui silloisen tietohallinnon johdolla. Tulevaisuustoimisto on korvannut käsitteenä sittemmin tietohallinnon ja tiedonhallintalaki vastaavasti tietohallintolain. Tiedonhallintalaki painottaa tietojohtamista ja laajempaa näkökulmaa kehittämistyöhön. Kokonaisarkkitehtuuria ei uusi laki enää meitä velvoita kuvaamaan, mutta sen perintö sisältyy vahvasti lakiin toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurimäärittelyjen muodossa. Kehittämissuunnitelmatyötä, jolla aikaisempi kokonaisarkkitehtuurityö nykyisin tunnetaan, tehdäänkin tänä päivänä kaikilla organisaatiomme osastoilla. Olen huojentuneena laittanut merkille, että uuden lain myötä on organisaation kehittämisestä muodostunut koko työyhteisömme yhteinen asia ja osastosta riippumatta henkilökuntamme on aikaisempaa sitoutuneemmin mukana toiminnan tehostamisessa ja resurssien optimoimisessa. Kokonaisarkkitehtuurin parissa aikoinaan tehty työ kantaa osaltaan eteenpäin, sillä se on luonut hyvän perustan tiedonhallintalain meiltä nykyisin edellyttämiin tiedonhallintamallin muodossa tehtäviin kuvauksiin.

Kuvauksista puheen ollen, odotan aina ensisijaisesti näkeväni kuvia, kaavioita ja piirroksia. Toki kuvaus voi olla myös tekstimuotoinen, mutta silloin kirjoitetun tekstin kautta pitää pystyä luomaan vahva mielikuva asiasta. Uusimpien 5D-työkalujen käyttöönoton myötä olemme saaneet visualisoitua kehittämissuunnitelmamme jokaisen työntekijämme ymmärtämään muotoon. Koska tiedon määrä kasvaa edelleen voimakkaasti, vanhoja taulukkopohjaisia kuvauksia ei kieltämättä enää kaipaa. Wanha viisaus ”kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”, pätee erinomaisesti tässäkin asiassa. Arkkitehtuurikuvausten esittämisen uudella aikakaudella en enää ihmettelekään sitä, miksi käyttäjäkuntamme on sitoutunut yhteiseen kehittämistyöhön. Sitoutuminen edellyttää nimittäin tunnetta tehtävän työn mielekkyydestä ja ymmärrystä sen merkityksestä, merkityksestä paitsi yksilön myös koko yhteisön kannalta. Tähän kuvausten visualisointi on antanut nyt lopulta mahdollisuuden.

Ulkoa kuuluva hihkunta kääntää uudelleen katseeni puiston suuntaan. Lapset ovat saaneet leijansa ilmaan ja onnistumisen ilo tuntuu tulvivan valtoimenaan tulevaisuustoimistomme ikkunasta sisään. Tuon tunteen taidankin liittää osaksi kehittämissuunnitelmaamme! Tulevaisuuden toivojemme ilon jakaen katselen, miten tuuleen tarttuneina leijat nousevat rohkeasti ylöspäin.

Teksti: Hannu Mansikka, Sedu

Hankkeen tuottamat hyödyt

Mikä ovat hankkeen tuottamat hyödyt? Tämä kysymys tulee mieleen ensimmäisten joukossa, kun hanketta esitellään sidosryhmille.

Parasta DigiTukea -hankkeen tavoitteena on tuottaa koulutuksen järjestäjille yhteentoimivuuden kuvaukset, jotka liittyvät työpaikalla järjestettävän koulutuksen toimintamalleihin. Mitä se puolestaan tarkoittaa? Asiaa havainnollistetaan alla olevalla videolla:




Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeemme tekee mm. sanastotyötä ja mallinnamme prosesseissa liikkuvaa tietoa. Otamme määrittelyissä huomioon kansallisten järjestelmien (kuten Koski ja eHOKS) kehittämistyön.

Tuloksena saamme kuvaukset, joita koulutuksen järjestäjät voivat soveltaa osana omaa kokonaisarkkitehtuurityötään. Niitä voidaan hyödyntää mm. laatutyössä, kehittämiskohteitten ja -projektien määrittelyssä sekä tehtäessä tarjouspyyntöjä, jotka koskevat järjestelmähankintoja.