Parasta DigiTukea päättyy - yhteentoimivuuden kehittäminen jatkuu

On tullut aika kiittää Parasta DigiTukea -kehittämishankkeen työssä mukana olleita ja työtä eri tavoin tukeneita. Saavutimme tavoitteemme.

Työmme tulokset löytyvät tämän blogin Materiaalit-sivulta.

Toiminta-aikamme päättyy, mutta yhteentoimivuuden kehittäminen jatkuu.

TULEVAISUUSTOIMISTOSSA AISTITTUA

Tulevaisuustoimistomme ikkunasta avautuu alkukesän maisema täyteläisine ja raikkaine väreineen. Auringon pilkahdukset ikään kuin kilpaillen huomiostani saavat minut katsahtamaan kehityspalaverin tiimellyksestä säännöllisin välein ulos. Luonto vehreimmillään antaa tähän aikaan vuodesta hyvän mahdollisuuden lepuuttaa välillä niin mieltä kuin silmiäkin. Seuraan hetken läheisen puiston tapahtumia ja katselen, kuinka kaksi lasta kadun ylitettyään juoksevat puistoon leijat kädessään.

Tulevaisuustoimistomme kehittämissuunnitelma kutsuu pienen tauon jälkeen tekijäänsä ja huomioni siirtyy takaisin avokonttorimme sumuvalkokankaalle projisoituun esitykseen. Välillä on mukava käyttää perinteistä esitystekniikkaa uusimpien HoloLens-lasien sijaan. Tiimimme on saanut tehtäväkseen valmistella seuraavalle vuodelle strategiasta johdetut kärkihankkeet. Olemme valinneet tässä vaiheessa strategisista tavoitteista käsittelyyn tiimimme mielestä tärkeimmän. Tavoitteen nykytila on jo saatu kuvattua ja määrittelemme parhaillaan sille tavoitetilaa. Jahka tavoitetilan kuvaus valmistuu, on näiden kahden tehdyn kuvauksen väliin jäävän ”gäpin” perusteella mahdollista määritellä tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavat kehitysprojektit. Tämä nykyinen kehittämissuunnitelman valmisteleminen muistuttaa minua aikoinaan tehdystä kokonaisarkkitehtuurityön tärkeimmästä lainalaisuudesta - valitaan muutama strateginen kehittämisen kärki ja edetään varsinkin alussa tarpeeksi pienin askelin. Valittua kehityskohdetta voidaan iteroiden tarkentaa ja syventää, toisin sanottuna edellisen kierroksen lopussa tehtävän arvioinnin tulokset luovat aina perustan tulevan kierroksen tavoitteille ja näiden mukaiselle työlle. Tällä tavalla kehitystyöstä saadaan luotua jatkuva prosessi, missä ei vahingossa haukata liian suurta palaa kakusta kerralla. Tärkeää on, että kehittämissuunnitelmaan valitsemamme teknologiaratkaisut tukevat organisaatiomme strategiaa. Siten saamme niiden avulla kohdennettua resurssit tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ydintoimintamme kehittämiseen. Ilman kehittämissuunnitelmamme kuvauksesta saatavaa kokonaiskuvaa toiminnastamme emme tähän pystyisikään.

Nykyinen tiedonhallintalaki on ollut voimassa pitkään, jo vuodesta 2020 alkaen. Lain tarkoituksena oli voimaan tullessaan varmistaa viranomaistiedon yhdenmukainen ja laadukas hallinta sekä tietoturvallinen käsittely. Lisäksi lain lähtökohtana oli edistää tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuutta. Meillekin julkishallinnon toimijana olivat tervetulleita tiedonhallinnan yhtenäiset menettelytavat toiminnan tehostamiseksi ja asiakaspalvelun kehittämiseksi. Ennen tiedonhallintalain voimaantuloa muistan olleeni mukana määrittelemässä ja päivittelemässä organisaatiomme kokonaisarkkitehtuuria, mikä tapahtui silloisen tietohallinnon johdolla. Tulevaisuustoimisto on korvannut käsitteenä sittemmin tietohallinnon ja tiedonhallintalaki vastaavasti tietohallintolain. Tiedonhallintalaki painottaa tietojohtamista ja laajempaa näkökulmaa kehittämistyöhön. Kokonaisarkkitehtuuria ei uusi laki enää meitä velvoita kuvaamaan, mutta sen perintö sisältyy vahvasti lakiin toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurimäärittelyjen muodossa. Kehittämissuunnitelmatyötä, jolla aikaisempi kokonaisarkkitehtuurityö nykyisin tunnetaan, tehdäänkin tänä päivänä kaikilla organisaatiomme osastoilla. Olen huojentuneena laittanut merkille, että uuden lain myötä on organisaation kehittämisestä muodostunut koko työyhteisömme yhteinen asia ja osastosta riippumatta henkilökuntamme on aikaisempaa sitoutuneemmin mukana toiminnan tehostamisessa ja resurssien optimoimisessa. Kokonaisarkkitehtuurin parissa aikoinaan tehty työ kantaa osaltaan eteenpäin, sillä se on luonut hyvän perustan tiedonhallintalain meiltä nykyisin edellyttämiin tiedonhallintamallin muodossa tehtäviin kuvauksiin.

Kuvauksista puheen ollen, odotan aina ensisijaisesti näkeväni kuvia, kaavioita ja piirroksia. Toki kuvaus voi olla myös tekstimuotoinen, mutta silloin kirjoitetun tekstin kautta pitää pystyä luomaan vahva mielikuva asiasta. Uusimpien 5D-työkalujen käyttöönoton myötä olemme saaneet visualisoitua kehittämissuunnitelmamme jokaisen työntekijämme ymmärtämään muotoon. Koska tiedon määrä kasvaa edelleen voimakkaasti, vanhoja taulukkopohjaisia kuvauksia ei kieltämättä enää kaipaa. Wanha viisaus ”kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”, pätee erinomaisesti tässäkin asiassa. Arkkitehtuurikuvausten esittämisen uudella aikakaudella en enää ihmettelekään sitä, miksi käyttäjäkuntamme on sitoutunut yhteiseen kehittämistyöhön. Sitoutuminen edellyttää nimittäin tunnetta tehtävän työn mielekkyydestä ja ymmärrystä sen merkityksestä, merkityksestä paitsi yksilön myös koko yhteisön kannalta. Tähän kuvausten visualisointi on antanut nyt lopulta mahdollisuuden.

Ulkoa kuuluva hihkunta kääntää uudelleen katseeni puiston suuntaan. Lapset ovat saaneet leijansa ilmaan ja onnistumisen ilo tuntuu tulvivan valtoimenaan tulevaisuustoimistomme ikkunasta sisään. Tuon tunteen taidankin liittää osaksi kehittämissuunnitelmaamme! Tulevaisuuden toivojemme ilon jakaen katselen, miten tuuleen tarttuneina leijat nousevat rohkeasti ylöspäin.

Teksti: Hannu Mansikka, Sedu

Työelämässä oppimisen prosessikuvaukset prosessissa

Parasta Palvelusta palvelupolku,

palvelupolusta kriittiset pisteet,

kriittisistä pisteistä palveluprosessi,

palveluprosessista  prosessikuvaus,

prosessikuvauksesta yhteentoimivuus,

yhteentoimivuudesta parasta,

parhaasta kansalliset toimintamallit.

Työpaikalla järjestettävän koulutuksen prosessia työstettiin osaprosesseittain Parasta-kehittämisohjelmissa vuoden 2018 loppupuolella. Mukana oli 17 oppilaitosta ja 26 asiantuntijaa.  Lopullinen rutistus ajoittuu huhti- toukokuuhun, kun prosessimallinnusta  Parasta Palvelun toimesta luotsaa  QPR Softwaren asiantuntijat Marja Tuhkanen ja Mikko Rajala. Kuvaukset tuotetaan JHS 152 -suositusta noudattaen Arkkitehtuuripankkiin.

Kevään prosessiryhmässä on 10 asiantuntijaa Parasta Palvelusta Päivi Kalliokoski (Keuda),  Susanna Eerola (Ekami), Samu Koskimies (Omnia), Sarita Koskinen-Soikkeli (Stadin AO), Arto Pelkonen (SAKKY), Hannu Savolainen (SAKKY), Kaisu Tyni-Pyy (Riveria) ja Parasta DigiTuesta  Virve Eronen (Ekami),  Katriina Karkimo (Stadin AO) ja  Anne Paakko (Sampo).

Työelämässä oppimisen ensimmäinen prosessityöpaja oli 24.4.19 Vantaalla. Päivä vilahti iloisessa ja innostuneessa ilmapiirissä, kun työstimme prosessikarttaa, palvelukarttaa ja rungon laatimista prosessi-integraatiomalliksi (SIPOC). Toukokuussa jatkamme työpajalla. Työpajojen välissä ryhmäläiset parastelevat tehtyä työtä.

Kuva: Työn touhussa 24.4.19 Vantaalla

Teksti: Eeva-Leena Ronkainen, projektipäällikkö, OSAO

Sedun Parasta-hankeperhe yhteistyössä

Parasta Palvelua -kehittämisohjelman viime syksyn aikana toteuttamaan Parasta Palvelumuotoilua valmennusprosessiin on osallistunut Parasta Palvelua, Parasta osaamista, Parasta DigiOhjausta ja Parasta DigiTukea -toimijoita. Neljällä alueella (Pohjoinen, Itä, Etelä ja Länsi) toteutetun palvelumuotoilukoulutuksen vetäjinä olivat Jaana Jeminen, JUJU Innovations ja Anu Nylund, Mood of Finland. Lähipäivien aikana hankimme tietoa palvelumuotoiluosaamisesta ja saimme siihen erilaisia työkaluja. Prosessin edetessä kokeilimme erilaisia ideointimenetelmiä ja kehitimme oppisopimus- ja koulutussopimusprosesseja asiakaslähtöiseksi palveluksi yhdessä työelämän kanssa. Parasta Palvelumuotoilun osatoteuttajat esittelivät omat välitehtävänsä seuraavalla lähipäivällä oman alueensa kehittäjille ja saivat samalla uusia ideoita ja parannusehdotuksia työstettäväksi.

Sedussa palvelumuotoilutiimissä toimittiin neljän naisen voimin. Riitta Tuokko ja Minna Sainio ovat tiimimme Parasta Palvelua (PP), Marita Mäenpää kehittäjäopettaja (PP) ja Satu-Maarit Sivula Parasta DigiTukea (PDT). Hannu Mansikalta (PDT) saimme tukea digitaalisten välineiden käytössä haastattelutilanteissa. Riitta ja Satu-Maarit toimivat myös Parasta osaamista (POS) hankkeen työryhmissä.

Työelämäkumppaninamme olivat Kaks´Kättä työpaja ry, Työllisyyspalvelut, Veljekset Keskinen Oy ja Eskoon Sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Esittelimme ja keräsimme palvelumuotoilutiimimme tuotokseen näkökulmia myös Sedun opettajilta ja ohjaushenkilöstöltä sekä Etelä-Pohjamaan verkosto-oppilaitoksilta Sedun Parasta osaamista hankkeen toimijoiden syksyn 2018 koulutuskiertueella.

Kokoonnuimme Sedun palvelumuotoilutiiminä jokaisen lähipäivän jälkeen suunnittelemaan seuraavat askeleet yritystapaamisin ja tiedonkeruuseen. Prosessimme eteni vauhdikkaasti ja materiaalia kertyi valtavasti yritys- ja opettajatapaamisissa. Työskentelymme aikana testasimme eri menetelmiä palvelumuotoilun työkalupakista kuten haastattelua, kyselyjä (ml. empatiakysely), laputusta, ideointityöpajaa, 6 hatun menetelmää.

Ei ehkä kuitenkaan niin yllättävää, mutta samankaltaisia haasteita, kehittämiskohteita ja kriittisiä pisteitä nousi esille niin työelämän edustajilta kuin opettaja- ja ohjaushenkilöstöltä. Muutamia esimerkkejä esille nousseista asioista: nopea reagointi ja saavutettavuus, digiosaaminen tärkeää, toimivat ohjelmat ja järjestelmät, yksi sopimusmalli, näyttöjen suorittamisessa eri mahdollisuudet ja digivälineiden hyödyntäminen, palaute työelämässä oppimisesta jokaiselle osapuolelle.

Ratkaisuja haimme eri materiaaleista, ohjeista ja aineistoista kuten www.ohjaan.fi, https://blogit.gradia.fi/parasta_osaamista/  ja Työelämässä oppimisen teoriapankki.

Työelämässä oppimisen palvelulupauksessamme kuvataan prosessi ennen, aikana ja jälkeen sekä niiden kriittiset pisteet ja niihin ratkaisuehdotuksia. Olemme värikoodanneet eri vaiheet helpottamaan kokonaisuuksia. Katso kuvausta: Sedun työelämässä oppimisen palvelulupaus.

 
Teksti: Satu-Maarit Sivula, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

Parasta-yhteistyö Oulussa

Parasta-kehittämisohjelmat tekevät yhteistyötä monen tasoisesti: valtakunnallisesti, alueellisesti, verkostoissa esimerkiksi työelämäkumppanien kanssa sekä paikallisesti omissa oppilaitoksissaan. Yhteistyön alkutaival oli yhteisen ymmärryksen muodostamista, josta asia kerrallaan on päästy konkretiaan.

Oulussa aloitimme yhteistyön viime vuonna. Yhteistyötapaamisia oli OSAO:n ja OAMK/AMOK:n Parasta-kehittämisohjelmien kesken: Ensimmäisen tapaamisen järjesti kesän 2018 alussa Parasta Osaamista ja toisen Parasta Palvelua syksyllä 2018. Tapaamisissa esittelimme toisillemme työmme tavoitteita ja suunniteltuja toimenpiteitä etsien yhteistyöpintoja alueellisessa kehittämisessä.

Tämän vuoden ensimmäisessä tapaamisessa mukana olivat OSAO:n Parasta Palvelua, Parasta DigiTukea ja Parasta DigiOhjausta ja OAMK:n Parasta Osaamista sekä Luovin Parasta DigiOhjausta ja Parasta Palvelua. Lisäksi saimme vieraaksemme Keudasta Parasta Palvelua koordinoivan projektipäällikön Päivi Kalliokosken. Järjestysvuorossa oli tällä kertaa Parasta DigiTukea.

Tapaamisen aikana käsittelimme ajankohtaisia asioita ja kuulumisia. Asioista esillä oli muun muassa Parasta Palvelua tuottamat osaamistestit ja Parasta DigiTukea -sanastotyö sekä Parasta-kokonaisuuden yhteistyö ja sen näkyminen.  Päivi Kalliokoski esitteli meille kumppanuusasiaa työelämässä oppimisen palveluprosessissa.

Alueellisessa yhteistyössämme tulee korostumaan kehittämisohjelmiemme tuloksien levittäminen. Seuraavaksi kartoitamme, mitä muiden toimesta järjestettäviä tilaisuuksia tänä keväänä sekä ensi syksynä on Oulussa sekä millainen mahdollisuus meillä olisi päästä esille niissä. Vaihtoehtoisesti tulemme järjestämään omia tilaisuuksia.

Tuloksien levittämisen osalta totesimme, että Parasta Osaamista on jo tässä vaiheessa menossa, kun taas meillä muilla laajempi jakaminen ja käyttöönottoa tukeva toiminta alkaa vasta syksymmällä. Tämä on silti yhteistyön ja asiamme tunnettavuuden kasvattamisen paikka kaikille neljälle Parasta-kehittämisohjelmalle Oulussa.

Oulun Parasta-yhteistyötapaaminen 19.2.2019 Hilikussa OSAO:lla,
kuvan otti Kati Pääkkönen, Parasta Palvelua Pohjoisen aluekoordinaation projektipäällikkö

Teksti: Riikka Lahtela, projektikoordinaattori, OSAO

Parasta Palvelua -yhteistyötä: Uusi Amis 1-vuotisjuhlat

Parasta DigiTukea -toimijoita on osallistunut Parasta Palvelua -kehittämisohjelman neljällä eri alueilla järjestämiin väliseminaareihin tammi- ja helmikuussa. Tilaisuuksien teemana on ollut ”Uusi Amis 1 vuotta” ja asiasisältönä on ollut muun muassa Parasta Palvelua -palvelupolun avaaminen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön puheenvuoro. Mukana tilaisuuksissa on ollut työelämäkumppaneita, verkostotoimijoita ja koulutuksen järjestäjien edustajia.

Parasta Palvelua Pohjoisen Uusi Amis 1 vuotta juhla järjestettiin 7.2.2019 Paltamon Jättiläisenmaan jylhissä maisemissa. Aamupäivä aloitettiin kahvittelun merkeissä ja moikkaamalla vanhoja ja uusia tuttuja. Tervetulotoivotusten ja esittelykierroksen jälkeen OKM:n Mari Pastila-Eklund muistutteli mieliin, mikä oli uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön lähtökohta. Kaikki lähtee osaamisperusteisuudesta. Uuden ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tulevaisuuden osaamistarpeeseen vastaaminen ja osuvuus sekä oikea-aikaisuus. Parhaimmillaan ammatillinen koulutus kehittää työelämän osaamista ja kehittymistä. Koulutuspalvelut rakennetaan eri asiakasryhmien tarpeiden mukaan: työpaikat ovat opiskelijoiden rinnalla ammatillisen koulutuksen tärkein asiakas, mutta myös yhteistyökumppani. Ammatillisella koulutuksella tuetaan yhä enemmän yritysten kasvua ja uudistumista sekä työ- ja elinkeinotoiminnan kehitystä. Työelämä on tärkeässä roolissa ammatillisen koulutuksen laadun varmistuksessa ja vastauksia saadakseen otetaan käyttöön vuonna 2020 työelämäpalaute, jonka tulokset vaikuttavat rahoitukseen.

Uusi vuoden 2019 strategiarahoitushaku on käynnistynyt ja koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus kehittää ja uudistaa/vahvistaa toimintaansa. Strategiarahoituksen yhtenä painopisteenä on mm. ammatillisen koulutuksen ydinprosesseihin liittyvän osaamisen varmistaminen; HOKS-prosessi ja koulutus- ja oppisopimuksen palveluprosessin osaamisen kehittäminen. Huomattavaa on, että Parasta -kehittämishankkeissa tehty työ on noussut tärkeään rooliin strategiarahoituksen myöntämisessä.
Työelämän edustajien kannanotoissa nousi esille mm. ammatillisen koulutuksen vetovoiman, brändin ”kirkastaminen”, mutta on muistettava, että imagoa ei saada, se pitää ansaita. Työelämä odottaa, että perusasiat ja työelämän pelisäännöt osataan ja opettaja vastaa opiskelijan motivoinnista ja sitoutumisesta opiskeluun. Työpaikkaohjaajakoulutusta tarvitaan. Haasteena ammatilliselle koulutukselle on, että löytää opiskelijalle oikea tutkinto ja yritykselle oikea henkilö. Työelämä on murroksessa ja esim. perinteisessä teollisuudessa työt muuttuvat digitaalisuuden myötä sekä kansallisesti että globaalisesti ja tämä tuo omat haasteensa ammatilliselle koulutukselle. Osaajia tarvitaan esim. oman toimialansa substanssiosaajista, jotka ymmärtävät miten automatiikkaa voidaan hyödyntää. Työelämällä on myös huoli, että yksityiseltä sektorilta tulee hyvin mielenkiintoisia koulutustarjouksia, mutta ei oppilaitoksilta.

Milja Manninen (Gradia) kertoi osaamiskartoituskyselyn tilanteesta. Lähtökohtana on, että uuden lainsäädännön mukainen toiminta on lähentänyt ja yhtenäistänyt koulutus- ja oppisopimusosaamista toisiinsa. Molemmissa tarvitaan yhtenäistä perusosaamista, jota voidaan kuvata välttämättömänä minimitasovaatimuksena ja perustason osaamisen nostamiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Kysely kohdistetaan työelämäyhteistyötä koulutus- ja oppisopimusprosessien parissa työskenteleville. Osaamistarvekyselyllä on kolme tasoa eli kaikille yhteinen perusosaaminen, siirtymien osaaminen ja laajennettu oppisopimusosaaminen ja/tai laaja-alainen asiakkuusosaaminen. Kyselyn tulosten myötä johto, esimiehet ja HR saavat eväitä toiminnan kehittämiseen asiakaslähtöisesti koulutus- ja oppisopimustoiminnassa.

Herkullisen, luonnon yrteillä maustetun, lounaan ja Jättiläisenmaan esittelyn jälkeen pääsimme digitaalisia työvälineitä hyväksikäyttäen tekemään tiimeissä ryhmätyötä nimeltä Vastavuoroinen kumppanuus. Taustalla oli työelämästä nousseet kriittiset pisteet. Mukava tekemisen meininki ja iloinen nauru täyttivät tilan. Sen jälkeen valmistui kuusi persoonallista taulua aiheesta ”Vastavuoroinen kumppanuus”, josta eniten ääniä saanut palkittiin.

Päivän loppupuolella myös Parasta DigiTukea (Eeva-Leena Ronkainen, OSAO) ja Parasta Osaamista (Päivi Kilja, OAMK) esittelivät toimintaansa lyhyesti. Ohjelma päättyessä Parasta Palvelua koordinaation projektipäällikkö Päivi Kalliokoski kiitteli synttäreille osallistujia ja tapahtuman toteuttajia. Kotimatkalle lähdettiin hyvillä mielin yllätyskassin kanssa. KIITOS!

”Kun katsoo maailmaa jättiläisen silmin,
näkee kauas ja tuntee isosti.”  

Kuva: Eeva-Leena Ronkainen

Teksti: Riitta Ranta, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä (JEDU)

Parasta DigiTukea -puoliväliwebinaarin yhteenveto

Hankkeemme on puolessavälissä, minkä kunniaksi järjestimme puoliväliwebinaarin. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi projektipäällikkö Eeva-Leena Ronkainen (OSAO/Osekk), joka avasi tilaisuuden ja alusti ohjelmaa kertomalla ensimmäisestä toimintavuodestamme.

Tästä jatkoivat muutamat osatoteuttajat esittelemällä keskeisimpiä vuonna 2018 alkaneita toimenpiteitämme:

• Sanastotyö, Katriina Karkimo, Stadin AO (n. 10 min)
• Tietomallinnus, Tomi Valanne, Careeria (n. 10 min)
• Palvelumuotoilu ja Parasta-yhteistyö, Kirsi Salonen, Gradia (n. 10 min) 

Seuraavaksi siirryimme siihen, miten tulemme jatkamaan työtämme vuonna 2019:

• Parasta DigiTukea -suunnitelmat vuodelle 2019, Eeva-Leena Ronkainen, OSAO/Osekk (n. 10 min)   

Parasta DigiTukea -yhteentoimivuustyötä ja sen hyödyntämistä koulutuksen järjestäjien keskuudessa avattiin vielä erikseen johdon ja johtamisen näkökulmasta:

• Mitä ammatillisen koulutuksen johtajien tulisi tietää Parasta DigiTukea -työstä, arviointijohtaja Tiina Halmevuo, Keuda (n. 10 min) 

Meillä oli ilo saada tilaisuuteen myös vierailevia puheenvuoroja yhteentoimivuustyötä pitkään tehneiltä:

• Case Kanta-palvelut: kokemuksia kansallisen yhteentoimivuuden rakentamisesta, kehittämispäällikkö Maritta Korhonen, Kela (n. 25 min)  
• Julkisen hallinnon tietovarantojen yhteentoimivuuden yleinen ohjaus, tietohallintoneuvos Tommi Oikarinen, Valtiovarainministeriö (n. 25 min) 

Rahoittajamme puheenvuoro:

• Yhteentoimivuuden merkitys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä, Tomi Kytölä, Opetus- ja kulttuuriministeriö (n. 20 min) 

Tilaisuuden päätöspuheenvuoro koordinoivalta koulutuksen järjestäjältä:

• Tilaisuuden päätös, palvelujohtaja Virpi Spangar, OSAO/Osekk (n. 5 min) 

Teksti: Riikka Lahtela, projektikoordinaattori, OSAO

Palvelumuotoilua yhdessä

Parasta DigiTukea -hankkeen toimijoita on jalkautunut yhdessä Parasta Palvelua väen kanssa yhteisiin palvelumuotoilukoulutuksiin keväästä 2018 alkaen. Palvelumuotoiluprosessi on ollut vaiherikas ja siinä samalla on muotoutunut malleja asiakkaiden palvelupoluista ja mahdollisista pullonkauloista palvelupolulla. Yhteisiä koulutuksia on järjestetty kaikkien Parasta Palvelua alueverkostojen alueilla (etelä, länsi, itä ja pohjoinen). Parasta DigiTukea toimijoita on ollut mukana jokaisen alueen palvelumuotoilukoulutuksissa. Mukaan palvelumuotoiluprosessiin on saatu myös työelämäasiakkaita, jolloin olemme saaneet kuulla asiakkaiden kokemuksia suoraan heiltä.

Palvelumuotoilupäivissä osallistujat ovat saaneet haastaa itsensä ajattelemaan ”laatikon ulkopuolelta” ja asiakaskokemuksen nykyisiä haasteita on pyritty ratkomaan monin erilaisin keinoin. Kaiken perustana on kuitenkin itse asiakaskokemuksen ymmärtäminen, jotta palvelupolun muotoilussa osataan keskittyä oikeisiin kohtiin. Palvelumuotoilua ovat vetäneet Jujun asiantuntijat Jaana Jeminen ja Anu Nylund, joiden kanssa olemme haastaneet itsemme ajattelemaan uudella tavalla. Mukaan päiviin on mahtunut paljon erilaisten menetelmien harjoittelua sekä antoisaa yhteistyötä Parasta Palvelua ja myös Parasta DigiOhjausta toimijoiden kanssa.

Palvelumuotoiluprosessin viimeiset koulutuspäivät pidettiin menneellä viikolla. Yhteistyö Parasta-hankkeiden kesken jatkuu tästä entistä tiiviimmin.

Ryhmätyötuotos (hahmomalli) Parasta Palvelua Pohjoisen 28.8.18 palvelumuotoilupäivässä

Parasta-kehittämisohjelmat yhteistyössä

Parasta DigiTukea -hankkeemme tekee yhteistyötä muiden Parasta-kehittämisohjelmien kanssa. Konkreettisesti yhteistyö alkoi toukokuussa käynnistyneessä yhteiskehittämisen prosessissa, jossa palvelumuotoilumenetelmiä hyödyntäen kerätään asiakasymmärrystä ja uudistetaan työpaikalla järjestettävän koulutuksen palveluprosesseja asiakaslähtöisiksi. Kehittämistyötä johtaa ja organisoi Parasta Palvelua ja siihen osallistuu työelämäasiakkaita sekä Parasta DigiTukea ja Parasta DigiOhjausta.  

Hankeperhekuvassa parasta-projektipäälliköt OKM:n ja OPH:n Ammatillisen koulutuksen kehittämisen päivässä 4.10.2018 Helsinki Congress Paasitornissa.

Hyödynnämme Parasta Palvelua -yhteiskehittämisen tuloksia ja heidän tuottamiaan koulutuksen järjestäjien yhteisiä toimintaprosesseja. Näin saadaan kytkettyä työpaikalla järjestettävän koulutuksen palveluiden ja prosessien kuvaaminen ja yhdenmukaistaminen hankkeemme työskentelyyn.

Lokakuun alussa tiivistimme yhteistyötämme Parasta Palvelua -koordinaattoreiden kanssa. Ensimmäisinä askelina tutkimme yhdessä palvelupolun kriittisiä pisteitä ja alamme kartoittaa, mitä tietoa palvelupolulla liikkuu.