Parasta DigiTukea päättyy - yhteentoimivuuden kehittäminen jatkuu

On tullut aika kiittää Parasta DigiTukea -kehittämishankkeen työssä mukana olleita ja työtä eri tavoin tukeneita. Saavutimme tavoitteemme.

Työmme tulokset löytyvät tämän blogin Materiaalit-sivulta.

Toiminta-aikamme päättyy, mutta yhteentoimivuuden kehittäminen jatkuu.

Yhteentoimivuuden kypsyystasomallin ammatillisen koulutuksen järjestäjille

Parasta DigiTukea -kehittämishankkeessa luodun kypsyystasomallin tavoitteena on toimia koulutuksen järjestäjien välineenä, jonka avulla he voivat itsearvioida ja mitata yhteentoimivuuden kehittämiseen tarvittavia kyvykkyyksiään sekä käynnistää siihen liittyvää kehitystyötä.

Malli kostuu neljästä ulottuvuudesta: johtaminen ja ihmiset, toiminta ja laatu, hallinta sekä tekniikka. Jokainen ulottuvuus sisältää väittämiä ja arviointikohteita, joiden sisältöjä on avattu sanallisessa kriteeristössä.  Ulottuvuuksien kautta yhteentoimivuutta tarkastellaan eri näkökulmista.

Usein on ajateltu, että yhteentoimivuus on it-palveluiden teknistä toimintaa. Todellisuudessa yhteentoimivuus ulottuu koko organisaatioon johtamisesta kulttuuriin, prosesseihin, arkkitehtuuriin ja tekniikkaan unohtamatta toimijoiden osaamista ja asenteita. Koulutuksen järjestäjä voi olla erinomaisella tasolla yhden ulottuvuuden osalta, mutta jos muissa on vielä paljon kehitettävää, niin kokonaisuutena yhteentoimivuus ei toteudu.

Malli johdattaa koulutuksen järjestäjät kartoittamaan kehittämiskohteensa yhteentoimivuuden kypsyystason nostamiseksi. Se antaa pohjaa suunnitelmalliselle toiminnalle, jolla koulutuksen järjestäjät voivat varmistaa tuottamiensa ja käyttämiensä tietojen yhteentoimivuuden sekä kehittää asiakaslähtöisempiä palveluita.

Mallin hyödyntämiseksi on laadittu dokumentti, joka sisältää tarkemman kuvauksen mallista ja ohjeistaa sen käyttöön. Perusperiaatteena on koota organisaatiossa tiimi eri tehtävissä toimivista henkilöistä, jotka yhdessä tekevät itsearvioinnin keskustellen ja kehittämiskohteita kirjaten. Toistamalla itsearvioinnin määräajan kuluttua voidaan seurata kehittämistyön etenemistä.

Tutustu lisää:
Kypsyystasomalli (lataa)
Kypsyystasomallin kuvaus ja ohjeistus

Kirjoittaja: Riikka Lahtela, OSAO

Tietomallinnuksen tuloksena työpaikalla järjestettävän koulutuksen soveltamisprofiili

Hankkeemme keskeisimpiä toimenpiteitä on ollut tietomallinnus, jossa olemme tuottaneet työpaikalla järjestettävän koulutuksen soveltamisprofiilin Väestörekisterikeskuksen (1.1.2020 alkaen Digi- ja väestötietovirasto) Yhteentoimivuusalustan Tietomallit-työkaluun. Soveltamisprofiilissa kuvataan työpaikalla järjestettävän koulutuksen yleistä tietosisältöä.

Työstimme myös ammatillisen koulutuksen tietokomponenttikirjastoa marraskuussa ja joulukuun alussa, mutta näin hankkeen toiminta-ajan ollessa lopuillaan meidän täytyi luopua tietokomponenttikirjaston viimeistelystä. Lisäksi totesimme Yhteentoimivuusalustan kehityksen kanssa, että soveltamisprofiilista tulisi ensisijaisesti tehdä tietokomponenttien nostot koulutuksen tietokomponenttikirjastoon ja vasta sen jälkeen tarkastella, onko ammatillisen koulutuksen tietokomponenttikirjastolle tarvetta. Tietokomponenttien tulisi olla mahdollisimman geneerisiä, jotta niitä voidaan hyödyntää eri soveltamisprofiileissa. Tämän takia soveltamisprofiiliimme kuvattuja luokkia ei voida sellaisenaan siirtää tietokomponenteiksi. Sen sijaan niistä tulee tehdä karkeus tasoltaan abstraktimpia eli yleiskäyttöisempiä tietokomponentteja.

Tietokomponenttikirjaston työstämiseen on vaikuttanut se, että koulutuksen tietoalueen työ on vasta aluillaan. Hankkeemme aikana ei ole vielä ollut vakiintunutta toimintaa kuten koulutuksen tietoalueen tietokomponenttiryhmää, jonka vastuulla olisi tarkistaa ja määrittää tietokomponentit. Toisin sanoen hankkeemme työ on ollut pioneerityötä, jossa olemme päässeet vaikuttamaan Yhteentoimivuusalustan kehitystyöhön, mutta ennen kaikkea hankkeessamme tietomallinnusta tehneiden osaaminen on kasvanut.

Tutustu tietomalliin: https://tietomallit.suomi.fi/model/dt/.

Kirjoittaja: Riikka Lahtela (OSAO)

Kokonaisarkkitehtuurityön tueksi

Kokonaisarkkitehtuuri tekee näkyväksi sen, missä yhteentoimivuutta tarvitaan. Parasta DigiTukea asetti tavoitteeksi tukea koulutuksen järjestäjien kokonaisarkkitehtuurityötä laatimalla joitain esimerkkejä hyödyllisistä kokonaisarkkitehtuurikuvauksista. Niitä voi soveltuvin osin hyödyntää oman organisaation kuvauksia laadittaessa.

Strategiakartta

Periaatetason kuvauksista on esimerkkinä strategiakartta, jossa aiheena on käytetty viimeksi tehdyn lainsäädäntöuudistuksen tavoitteita. Strategiakarttaa on tarkennettu neljällä kuvauksella, joissa kussakin on avattu yhtä strategista tavoitetta. Jokaisen tavoitteen osalta on määritelty, mihin tuloksiin sen on tarkoitus johtaa ja yksi tavoite voi näkyä useana tuloksena. Tavoitteiden ja tulosten väliin on sijoitettu toimenpiteet, joita tuloksiin pääseminen edellyttää. Lisäksi kuvauksissa on lueteltu tavoitteen saavuttamisen edellyttämät kyvykkyydet.

Lakikooste

Julkisella rahoituksella järjestetty koulutus pohjautuu sitä koskevaan lainsäädäntöön. Lakien lisäksi noudatetaan mm. Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistuksia. Kaikki nämä on hyödyllistä koota lakikartaksi, josta eri prosesseihin on poimittavissa niitä koskeva sääntely ja ohjeistus. Kokosimme hankkeessa ensisijaisesti lakeja, jotka tulisi tuntea työpaikalla järjestettävän koulutuksen yhteydessä.

Toimijakartta

Hankkeessamme tehty sanastotyö yhdistyy kokonaisarkkitehtuurissa luontevasti toimijakarttaan. Laatimassamme toimijakarttaesimerkissä on sellaisia henkilö- ja organisaatiotoimijoita, joita tarvitaan kuvattaessa prosessien kulkua sekä tietojen siirtymistä eri toimijoiden välillä. Toimijakarttaa voidaan haluttaessa hyödyntää niin, että sen toimijanimikkeet korvataan omassa organisaatiossa käytössä olevilla nimikkeillä, mutta kannattaa muistaa, että työelämän kannalta olisi helpointa, jos kaikki koulutuksen järjestäjät operoisivat käyttäen samaa termistöä.

Palvelukartta

Ammatillisen koulutuksen järjestäjällä on kaksi asiakasta: opiskelijat ja työelämä. Olemme koonneet palvelukarttaan näille asiakkaille suunnattuja palveluita. Palvelut voidaan yhdistää prosessikuvauksiin siten, että jokaiseen palveluun yhdistetään ne prosessit, joissa palvelu tuotetaan. Näin saamme näkyviin prosessien rajapinnan asiakkaitten suuntaan.

Prosessimallinnus

Prosesseja olemme mallintaneet yhdessä Parasta Palvelua –hankkeen kanssa siten, että työskentelyn päävastuu oli heillä. Tuloksena on kooste työpaikalla järjestettävän koulutuksen keskeisistä prosesseista. Tällä hetkellä prosessien osalta aiheuttavat eniten keskustelua asiakkuustyö sekä palautteen käsittely ja hyödyntäminen. Niiden tunnistettiin vaativan eniten työstämistä ja muotoilua.

Toimijoiden välinen vuorovaikutus

Jotta yhteentoimivuus saataisiin toteutumaan, tulee tarkastella toimijoiden välillä liikkuvia tietoja. Toimijoiden välinen vuorovaikutuskaavio havainnollistaa, miten tietojen tulisi siirtyä koulutuksen järjestäjän ja muiden toimijoiden välillä. Kaaviossa näkyvät myös maksuvirrat. Kun organisaation oma arkkitehtuurityö on edennyt, voidaan toimijat korvata niillä prosesseilla, joista tiedot lähtevät tai joihin ne tulevat.

Tietomallinnus

Arkkitehtuuriin kuuluu luonnollisesti omana osanaan tietomallinnus, mutta emme ole tehneet tietomallikuvauksia arkkitehtuurityökalulla, vaan olemme tehneet ne kaikki Yhteentoimivuusalustalle yhteentoimiva.suomi.fi. Siitä on kerrottu erillisessä blogikirjoituksessa.

Edellä on joitakin esimerkkejä eri kaavioista. Kaikki tuottamamme arkkitehtuurikuvaukset on koottu tämän blogin Materiaalit-sivulle.

Kirjoittaja: Katriina Karkimo, projektikoordinaattori, Stadin ammatti- ja aikuisopisto

Työpaikalla järjestettävän koulutuksen sanasto

Parasta DigiTukea -sanastotyö on saatu päätökseen. Sanastomme nimeksi annettiin Työpaikalla järjestettävän koulutuksen sanasto − Oppisopimus- ja koulutussopimuskoulutuksen käsitteitä. Sanasto on julkaistu kahdessa muodossa: se on saatavilla pdf-muotoisena blogimme Materiaalit-osiosta, ja sen lisäksi sanasto on käytettävissä Yhteentoimivuusalustalla osoitteessa sanastot.suomi.fi --> Työpaikalla järjestettävän koulutuksen sanasto.

Sanastomme tavoitteena oli olla laadultaan riittävän tasokas, jotta se voitaisiin liittää opetus- ja kulttuuriministeriön OKSA-sanastoon. Iloksemme OKSA-jaos on ilmoittanut, että sanastomme käsitteet liitetään osaksi OKSAn 2. laitosta, joka julkaistaan vuoden 2020 puolella.

Lausuntokierros 

Järjestimme lausuntokierroksen, jolla pyysimme sanastoon kommentteja kahdella tavalla: käytimme perinteistä taulukkomuotoista lausuntopohjaa (rtf) sekä Väestörekisterikeskuksen Yhteentoimivuusalustan uutta Kommentit-työkalua. Kommentit-työkalu on tehty tukemaan yhteentoimivuustyökalujen käyttöä ja sen avulla voidaan pyytää kommentteja sanastoihin, tietomalleihin ja koodistoihin.

Saimme kommentteja perinteisellä tavalla, mutta Yhteentoimivuusalustan kautta ne jäivät saamatta. Arvelemme syyksi sitä, että alustan käyttö olisi edellyttänyt kommentoijalta tunnuksia. Väestörekisterikeskus on tämän jälkeen kehittänyt Kommentit-työkalua meidän ja muiden käyttäjien palautteen pohjalta. Joulukuun aikana työkaluun tulee uusi toiminto, joka mahdollistaa osallistumisen kommentointikierrokselle henkilökohtaisen sähköpostikutsun sisältämän personoidun linkin kautta ilman tunnusta ja salasanaa.

Sanastotyöryhmän työskentelystä 

Sanastotyöryhmäämme kuului jäseniä yhdeltätoista koulutuksen järjestäjältä. Kokoonnuimme 18 kertaa syyskuun 2018 ja marraskuun 2019 välillä. Työryhmään kuului eri alojen edustajia: oppisopimusten ja koulutussopimusten laatijoita, hallinnon, laatutyön ja johtamisen asiantuntijoita, opetuksen ja ohjauksen parissa toimivia sekä it-asiantuntijoita. Oli tärkeää, että työryhmässä oli laaja kirjo eri taustan omaavia ihmisiä. Keskusteluista muodostui mielenkiintoisia ja ennen kaikkea hauskoja. Oli riemastuttavaa päästä kurkistamaan eri alojen edustajien ajatusmaailmaan ja yrittää harmonisoida niitä kaikkia yhteen.

Kokouksista vain kaksi oli lähitapaamisia, koska maantieteellisesti olemme eri puolilta Suomea. Skype-kokoukset toimivat työskentelyssä erinomaisesti. Terminologi toimitti hieman ennen kokousta ennakkomateriaalin ja omat kysymyksensä käsiteltäväksemme. Kaikki kokousten materiaalit oli sijoitettu SharePoint-alustallemme, jossa pystyimme ennakkoon tarkastelemaan niitä, kommentoimaan Wordin kommentointitoiminnolla ja näin keskustelemaan asialistan mukaisista kohdista. Tämä sujuvoitti ja nopeutti kokouksia sekä mahdollisti myös kokouksista poissaolleiden ajatuksien huomioimisen.

Parasta DigiTukea -sanastotyö on herättänyt ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskuudessa huomiota ja keskustelua. Terminologinen sanastotyö on ollut ennestään vain vähän tunnettua eivätkä monet olleet kuulleet Opetus- ja koulutussanasto OKSAstakaan, vaikka OKSA-työ on ollut käynnissä jo lähes 10 vuotta. Meillä on vaikutelma, että sanastotyöstä ollaan nyt paremmin tietoisia, mikä toivottavasti tulee osaltaan edesauttamaan ammatillisen koulutuksen yhteentoimivuuden kehittämistä. Laatimamme sanasto toimii myös pohjana työpaikalla järjestettävän koulutuksen asiakaslähtöisten ratkaisujen kehittämisessä.

Katso hankkeemme video, jossa kerrotaan sanastotyöstä ja yhteentoimivuustyökaluista:



Kirjoittajat: Riikka Lahtela, projektikoordinaattori, OSAO ja Katriina Karkimo, projektikoordinaattori, Stadin ammatti- ja aikuisopisto

Tietoarkkitehti käärii hihansa

Vuoden alussa perustettuun Careeriaan nimitettiin todennäköisesti ensimmäinen ammatillisen koulutuksen tietoarkkitehti, jota nimikettä ylpeänä kannan. Jo tämä itsessään kertoo siitä, että me Careeriassa näemme tiedon ja sen merkityksen äärimmäisen tärkeänä. Itse olenkin lainannut Aalto yliopiston Research Fellow Kari Hiekkasen sanontaa ”data on uusi öljy” useamman kerran. Ja tästä näkökulmasta olenkin lähtenyt suunnittelemaan ja kehittämään ympäristöämme. Tämä työ ei missään nimessä tapahdu yksin, vaan siihen tarvitaan ihan koko organisaatiota. Suunnittelu ja mallintaminen on aloitettu liiketoiminnan näkökulmasta ja toiminta-arkkitehtuurista. Toki samalla työstämme järjestelmä- sekä tietoarkkitehtuuria eteenpäin. Parasta DigiTukea -hankkeessa olemme työstäneet ja kehittäneet näitä asioita eteenpäin ja hankkeen avulla olen saanut nostettua omaa henkilökohtaista osaamista ja sen myötä pystynyt nostamaan organisaatiomme kyvykkyyttä yhteentoimivuuden ja kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta.

Parasta DigiTukea -hankkeessa olemme tehneet erittäin hyvällä ja heterogeenisellä porukalla hommia, jonka johdosta olemme päässeet erinomaisiin tuloksiin. Itselle olikin ensisijaisen tärkeää, että sain Careeriassa arkkitehtuurityöhömme haalittua kasaan erittäin hyvän porukan. Työryhmässämme on mukana itseni lisäksi laatupäällikkö, turvallisuuspäällikkö, ict-palvelupäällikkö, järjestelmäasiantuntija sekä opettaja. Kokonaisuuden hallintaan olemme valjastaneet Arterin Arc-järjestelmän, jonne olemme mallintaneet mm. strategian, prosesseja, tietojärjestelmät sekä tiedon. Kyseisestä työkalusta saamme myös helposti muodostettua GDPR:n ja tiedonhallintalain edellyttämät kuvaukset.

Arkkitehtuurityön lomassa olemme Careeriassa edistäneet digitalisaatiota yhteentoimivuus näkökulma edellä. Viimeisimpänä olemme ottaneet käyttöön sähköisen allekirjoituksen ja voimme unohtaa tulostamisen oppilashallinnon asiakirjojen osalta. Erilaisia automatisointeja on tehty ja tekeillä on oppilashallintojärjestelmän sekä muiden järjestelmien välille esim. käyttäjätunnusten luonnin automatisointia. Kehittämishankkeissa on hyödynnetty/hyödynnetään ketteriä menetelmiä, jotka ovat osoittautuneet loistaviksi työkaluiksi. Kaikki ei ole hankkeissa mennyt niin sanotusti putkeen, mutta niistäkin tapauksista olen oppinut. Keskeisimpänä asiana on kuitenkin ymmärtää, että järjestelmät eivät ole vielä ratkaisseet yhtään ongelmaamme, vaan se, miten me niitä yhdessä käytämme. Yhteentoimivuuden edistämisessä olemme hyödyntäneet Parasta DigiTukea -hankkeen tuottamaa sanastoa sekä tietomallia. Näiden käyttö mahdollistaa meille pitkäjänteisen kehittämisen ja mahdollisuuden saavuttaa semanttinen yhteentoimivuus jonain kauniina päivänä.

Seuraavana isona teemana onkin itselläni tieto. Pohjatyötä on jo tehty, mutta ennen kuin voimme ihan käytännön tasolla puhua tiedonhallinnasta, tiedon laadunhallinnasta, tieto päätöksen teon tukena, oppimisanalytiikasta jne., tarvitaan vielä kovasti istumalihaksia. Yhtenä isona teemana on myös muodostaa arkkitehtuurityöhön hallintamalli ja tulen varmasti sisällyttämään siihen mukaan yhteentoimivuuden kyspsyystasomallin.

Kirjoittaja: tietoarkkitehti Tomi Valanne, Careeria

Asiakaslähtöinen tietojen yhteentoimivuuden kehittäminen vaatii useita kehittämiskierroksia

Koulutuskeskus Salpauksessa on Parasta DigiTukea -hankkeessa kehitetty opintohallinnon tietojärjestelmien ja opetuksen tietojärjestelmien välistä yhteentoimivuutta asiakaslähtöisesti kokonaisarkkitehtuurin keinoin. Järjestelmien kehittämisideoihin liittyvissä kyselyissä on toistuvasti noussut esiin toive samojen tietojen syöttämisestä vain yhteen kertaan.

Kokonaisarkkitehtuurin analyysissä todettiin, että tutkinnon osien perustiedot toistuvat useissa eri järjestelmissä. Esimerkiksi opintohallinnon tietojärjestelmässä eli Primuksessa sekä opetuksen verkko-oppimisympäristössä eli Moodlessa samat tutkinon osien tiedot toistuvat. Ensimmäiseksi tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehityskohteeksi valittiin siis tutkinnon osien perustietojen siirtyminen järjestelmien välillä.

Koska Primus-järjestelmässä on oltava kaikkien tutkinnon osien tiedot, mutta verkko-opetusympäristöstä osasta tutkinnon osia tiedot voivat puuttua, valittiin tiedon lähteeksi Primus-järjestelmä. Primukseen rakennettiin PrimusQueryn avulla tiedonsiirto, jossa verkko-opetusympäristöön toivottujen tutkinnon osien perustiedot viedään Moodleen. Moodleen taas rakennettiin yhteistyössä Mediamaisteri Oy:n kanssa automatiikka, joka luo uudet tutkinnon osien pohjat Moodleen halutuilla tutkinnon osien perustiedoilla.

Toinen tietojen syöttämisen päällekkäisyys huomattiin tutkinnon osien osallistujaluetteloissa. Nyt sekä Primukseen että Moodleen syötetään tutkinnon osien osallistujat erikseen. Seuraavana kehityskohteena onkin siis osallistumisten tiedon siirtyminen Primuksesta Moodleen. Tässä auttaa myös edellisen vaiheen toteutus, eli se että Primuksen ja Moodlen tutkinnon osien perustiedot täsmäävät. Moodleen on automatiikalla tutkinnon osia luotaessa syötety lisätietona tutkinnon osan toteutuksen Primus (Wilma) -koodi, jonka avulla Primuksesta löytyvät osallistujatiedot voidaan täsmätä Moodle-ympäristöön luotuun tutkinnon osan toteutukseen.

Toisen vaiheen toteutus on testivaiheessa, ja jo nyt on selvää että integraation toimiessakin on hyvä jättää mahdollisuus osallistujan lisäämiseen Moodleen myös integraation ulkopuolelta. Joskus sekä ilmoittautuminen että koko verkko-toteutus tapahtuvat saman vuorokauden aikana, jolloin yöllisenä tietojen integraationa toteutettu yhteentoimivuus on liian hidas, jos lähtökohdaksi otetaan tietojen yhteensopivuuden lisäksi myös asiakaslähtöisyys.

Lisätietoja Salpauksessa toteutettavasta Primuksen ja Moodlen integraatiosta voi kysellä kehittämiskoordinaattori Samuli Karevaaralta (samuli.karevaara@salpaus.fi).

Teksti ja kuva: Samuli Karevaara, Salpaus

Työpaikalla järjestettävän koulutuksen palautekyselyt

Olemme automatisoineet työpaikalla järjestettävän koulutuksen palautekyselyt. Käytössämme on seuraavat kyselyt:

• aloituskysely
• välikysely (koskee vain oppisopimuskoulutusta)
• päättökysely

Kyselyt kohdennetaan seuraavalle kohdejoukolle:

• opiskelija
• työpaikkaohjaaja
• opettaja

Kyselyiden lähettämiseen tarvittava data siirtyy opintohallintojärjestelmästä rajapintojen kautta erilliseen kyselyjärjestelmään. Automaation avulla kyselyiden ylläpito on ollut helppoa. Kyselyiden avulla olemme pystyneet puuttumaan nopeasti kyselyissä esille nousseisiin epäkohtiin, kriittiset tiedot kuten esim. puutteet työturvallisuudesta tai ”akuutit terveiset” tulee heti vastuuohjaajan tietoon.

Palautekyselyjen osalta viemme omat kokemuksemme tiedoksi valtakunnallisen työelämäpalautteen kehitystiimille.

Kirjoittajat: Antti Korolainen & Antti Kurki (Ylä-Savon ammattiopisto)

Koski-kävely

Parasta DigiTukea palvelumuotoilusprinteissä ideoiduista kahdesta ratkaisuista toinen on Koski-kävely. Ratkaisu vastaa siihen haasteeseen, miten voimme lisätä koulutuksen järjestäjien toimijoiden, esimerkiksi opettajien, ymmärrystä tiedon laadun ja yhteentoimivuuden merkityksestä.

Koski-kävely kehitettiin Oulussa kolmen päivän palvelumuotoilusprintissä 15.-17.10.2019. Mukana oli osallistujia OSAOlta, JEDUlta, Luovilta ja Haapaveden opistolta. Ratkaisua validoitiin yhden päivän työpajoissa Seinäjoella ja Kuopiossa.

Koski-kävely antaa osallistujien työhön uutta näkemystä, koska monessa tapauksessa perustehtävän haltuunotto on päällimmäinen asia ja perustehtävän taustalla olevien toimintojen ja tekijöiden pohtiminen jää marginaaliin. Koski-kävelyn myötä oman työn merkitys kasvaa ja ymmärrys tiedon oikeellisuuden ja ajantasaisuuden merkityksestä opiskelijan, opettajan ja koulutuksen järjestäjän näkökulmista tulevat näkyviksi.

SASKY Koulutuskuntayhtymä ja Gradia ovat jo ilmoittaneet kokeilevansa soveltuvilta osin Koski-kävelyä.

Tutustu Koski-kävelyyn.

Koski-kävelyn tarvetta kuvaa myös Keudassa ideoitu Parasta DigiTukea -video Kauhuskenaario tietojen kirjaamisen ja yhteentoimivuuden merkityksestä:

Kirjoittajat: Riitta Ranta (JEDU) ja Riikka Lahtela (OSAO)

Hyrrä: prototyyppi työelämässä oppimisen alustasta

Parasta DigiTukea -palvelumuotoilusprintissä Vantaalla 8.-10.10.2019 kehitettiin prototyyppi Hyrrä-alustasta, joka lisää opettajalle näkyvyyttä opiskelijan osaamisen hankkimiseen työpaikalla järjestettävän koulutuksen aikana. Ensimmäisen version kehittämisessä oli mukana osallistujia Careeriasta, Stadin AO:sta, OSAOlta, Keudasta ja Ekamista.

Kehitetty ratkaisu sisälsi useita näkökulmia, joissa korostui eri toimijoiden (opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja) helppokäyttöisyys, päällekkäisen työn väheneminen, yhdessä tekeminen ja kokonaiskuvan saaminen tilanteesta visuaalisesti.

Prototyyppiä validoitiin Seinäjoella 24.10.2019 ja Kuopiossa 30.10.2019 yhden päivän palvelumuotoilutyöpajoissa. Keskustelua herätti se, että käytössä on jo sovelluksia ja järjestelmiä, joilla voidaan ainakin osa prototyypissä ideoiduista asioista jo hoitaa. Tämä on totta, mutta yksikään digivälineistä ei ole aukottomasti vastannut opettajien, opiskelijoiden tai työelämän tarpeisiin. Muutamia työelämässä oppimisen digivälineitä esiteltiin 18.11.2019 Parasta DigiOhjausta ja Parasta DigiTukea yhteistyössä järjestämässä Ohjaus työpaikoilla digivälineillä -keskustelutilaisuudessa.

Palvelumuotoilun keinoilla voidaan tuottaa lyhyessä ajassa ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää digivälineiden ja järjestelmien kehittämisessä. Jos koulutuksen järjestäjät yhteistyössä opiskelija- ja työelämäasiakkaidensa kanssa tuottaisivat prototyypin esimerkiksi työelämässä oppimisen digivälineestä, niin sitä voisi hyödyntää jo olemassa olevien digivälineiden kehittämisessä. Prototyyppi toimisi keinona viestiä ja keskustella järjestelmätoimittajien kanssa siitä, minkälaiset ratkaisut palvelisivat meitä ja asiakkaitamme arjen työssämme parhaalla mahdollisella tavalla.

Tutustu tarkemmin: Hyrrä

Teksti: projektikoordinaattori Riikka Lahtela (OSAO)

Parasta DigiTukea -paalutuspäivät

Parasta DigiTukea järjesti kolme Paalutuspäivää: Oulussa 7.11., Jyväskylässä 12.11. ja Keravalla 14.11.2019.

Aamupäivien aikana kuulimme rahoittajan edustajan Tomi Kytölän puheenvuoron, tarkastelimme yhteentoimivuutta ja sen merkitystä sekä keskustelimme yhteentoimivuuden tavoitteista ja hyödyistä. Työmme keskeiset tulokset esittelimme pääpiirteissään pohjustuksena iltapäivän työpaja työskentelyyn.

Iltapäivän aikana oli kaksi työpajaa. Yhteentoimivuuden työpajassa Eeva-Leena Ronkaisen ja Riikka Lahtelan johdolla syvennyttiin tarkemmin Parasta DigiTukea -sanastotyöhön ja yhteentoimivuuden kuvauksiin. Kypsyystasomallin työpajassa puolestaan Arter Oy:n konsultin Elina Mäkisen (Oulu ja Jyväskylä) tai Lassi Ropposen (Kerava) johdolla tarkasteltiin kypsyystasomallia ja kerättiin pienen ryhmä- ja keskustelutehtävän avulla osallistujilta kommentteja mallin viimeistelyyn.

Kaikilla kolmella alueella yhteentoimivuus herätti mielenkiintoa ja aihe koettiin sellaiseksi, johon koulutuksen järjestäjien tulee yhteistyössä tarttua. Esiin nousi tarve sille, että yhteentoimivuuden kehittämistä tulee johtaa. Koulutuksen järjestäjien johdon tulee mahdollistaa tämä omissa organisaatioissaan, mutta yhtäläisesti johto esitti opetus- ja kulttuuriministeriölle päin toivetta, että sieltä olisi myös tultava linjausta ja ohjausta asian edistämiseksi.

Paalutuspäivien materiaali: https://drive.google.com/file/d/1x4ZgtZ7ccI8xQKsihGZ5hDL_NvHpdsVp/view?usp=sharing

Opintopolun virkailijakäyttäjäksi kutsuminen ja käyttöoikeuksien myöntäminen onnistuu nyt myös rajapinnan avulla

Parasta DigiTukea-hankkeessa on toteutettu rajapintaratkaisu Opintopolun virkailijakäyttäjän kutsumiseksi ja käyttöoikeuksien myöntämiseksi. Ratkaisun ovat rakentaneet Koulutuskeskus Salpaus ja Opetushallitus yhteistyössä vuoden 2019 aikana.

Tehty rajapintatoteutus ja kuvausdokumentaatio vastaavat PDT-hankkeen tavoitteita. Ratkaisu sisältää rajapintakuvauksen, määritykset sekä ottaa huomioon kansallisten palvelujen kehitystyön. Siinä on varmistettu yhteentoimivuus koulutuksen järjestäjien paikallisten järjestelmien ja Opintopolun välillä. Ratkaisu tukee työpaikalla järjestettävän koulutuksen prosesseja lisäämällä HOKS-tiedon näkyvyyttä eHOKS-palvelun kautta.

Laaditun kuvauksen ja avoimen lähdekoodin avulla koulutuksen järjestäjät voivat toteuttaa oman ratkaisunsa niin halutessaan. Rajapintaratkaisun toteuttaminen ja käyttöönotto edellyttävät teknistä osaamista. Kyseessä ei ole valmis palvelu, jonka koulutuksen järjestäjä voi ostaa avaimet käteen –periaatteella.

Tarve ratkaisulle lähti liikkeelle eHOKS-käyttöoikeuksista, sillä niiden hallinnointi on työlästä käyttöliittymällä, mikäli kutsuttavia käyttäjiä ja myönnettäviä käyttöoikeuksia on satoja koulutuksen järjestäjä. Rajapinnan avulla kutsuminen on tehokkaampaa, kun lähtöjärjestelmän (opintohallintojärjestelmä tai HR-järjestelmä) tietoja voidaan hyödyntää, eikä jokaista kutsuttavaa tarvitse käsitellä yksitellen Opintopolun käyttöliittymällä. Tehty ratkaisu on käytettävissä myöhemmin myös yleisesti, eikä rajoitu pelkästään eHOKS-käyttäjäryhmiin.

Ratkaisu perustuu Opintopolussa olevaan JSON-rajapintaan, jota myös käyttöliittymällä tapahtuva virkailijakutsun lähettäminen käyttää. Käyttöliittymäkutsusta poiketen rajapintaratkaisussa palveluun tunnistautuminen, JSON-sanoman muodostaminen ja lähetys on toteutettu käyttöliittymästä irrallaan. Nämä vaiheet ovat automatisoitavissa ja ajastettavissa, jolloin käyttöliittymällä tapahtuva yksittäisen kutsun lähetys ei työllistä Opintopolun vastuukäyttäjää.

Paikallisessa lähtöjärjestelmässä olevan tiedon perusteella muodostetaan JSON-sanoma kutsun lähettämistä varten. Lähtöjärjestelmänä voi toimia esimerkiksi opintohallintojärjestelmä (OHJ) tai henkilöstöhallinnon järjestelmä (HR). Kutsupalvelu välittää tämän JSON-sanoman ajastetusti/automatisoidusti Opintopolun rajapinnalle. Kutsupalvelun täytyy tunnistautua Opintopolkuun palvelukäyttäjänä. Opintopolku käsittelee JSON-sanoman samalla tavalla kuin se olisi tullut Opintopolun käyttöliittymältä. Kutsuttava saa sähköpostin Opintopolusta, tunnistautuu palveluun ja saa määritellyt käyttöoikeudet.

Ratkaisu esitellään avoimessa webinaarissa 8.11.2019 klo 9-11 (ks. Tapahtumat). Tallenne tulee myöhemmin jakoon Parasta DigiTukea -YouTube-kanavalle.

Kirjoittaja: Mikko Jänis, Salpaus

Semanttinen yhteentoimivuus ja tiedon laatu

Tämän aikakauden ammatillista koulutusta käsittelevä blogiteksti kuuluu aloittaa sanoilla Ammatillisen koulutuksen reformi. Tuo puhki kulutettu sanahirviö, joka on merkinnyt jokseenkin ammatillisen koulutuksen uuden ajan alkua, sisältää ensimmäisen tavun osalta kuriositeettina suomalaisesta voimasanasta tuttuja kirjaimia. Parasta DigiTukea -kehittämisohjelmassa reformin mukaista ammatillista koulutusta on käsitelty tietojärjestelmien yhteentoimivuuden ja työpaikalla järjestettävän koulutuksen näkökulmasta, jossa onkin riittänyt tekemistä. Yhteentoimivuuteen sisältyy myös semanttinen yhteentoimivuus, jolloin järjestelmien välisessä tiedon siirrossa tiedon merkitys pitäisi ymmärtää tiedonsiirron osapuolien osalta samalla tavalla. Semanttinen yhteentoimivuus ottaa siis kantaa tiedon sisältöön ja siten myös tiedon laatuun.

Aikana ennen reformia ei käytössä ollut yhtenäisiä tietomäärityksiä, jolloin jokainen koulutuksen järjestäjä keräsi tietoa omista lähtökohdistaan. Toki taustalla ollut silloinen rahoituslaki antoi raamit, mitä tietoja koulutuksen järjestäjien oli syytä omasta datastaan määräajoin kaivaa. Raportointi onkin perinteisesti perustunut erinäisissä rooleissa toimivien ihmisten tekemiin Exceleihin, joihin on voitu kerätä eri järjestelmistä tulevia tietoja ja tarvittaessa tehdä korjauksia muiden tietojen tai pahimmassa tapauksessa vahvaan stetsonin menetelmään pohjautuen. Vasta uuden rahoituslain ja KOSKI-palvelun myötä siirryttiin aikaan, jossa koulutuksen järjestäjä velvoitettiin ylläpitämään dataa ajan tasalla jatkuvasti. Muutos oli huikea ja siirtymässä on ollut haasteita.

Oma kosketuspintani opintohallintoon rajoittuu aikaan reformin jälkeen. Olen ollut mukana Saimaan ammattiopisto Sampon opintohallinnon tiimissä syksystä 2018, jolloin suuri osa opintohallinnon henkilöistä vaihtui. En siis ole päässyt kokemaan tältä puolelta aitaa, miten asioita tehtiin ennen reformia, mutta vuodesta 2011 ammatillisena opettajana toimiessani toki reformia edeltävästä ajasta on jäänyt jonkinlainen käsitys. Tietotekniikanalan ihmisenä myös ymmärrys tietojärjestelmistä antaa eväitä nykyisessä työssäni.

Tiedon laatua voidaan mitata eri tavoin. Laadukas tieto on kattavaa, ajantasaista, oikea-aikaista, yhtenäistä ja vertailukelpoista. Laadukkaan tiedon varmistaminen edellyttää, että vastuut tiedon keräämisestä, ylläpidosta ja siirrosta on määritelty jokaisessa tiedon käsittelyn vaiheessa ja henkilöt, ketkä tiedon keruussa ovat osallisena, ymmärtävät tiedon merkityksen yhteentoimivuuden kannalta. Tiedon laatua voidaan myös mitata KOSKI-virheiden avulla tai vertaamalla olemassa olevaa tietoa säännöllisin väliajoin eri tietolähteiden osalta. Esimerkiksi KOSKI-tietoa voidaan verrata opintohallintojärjestelmistä saatavaan tietoon, mikäli osaamme kaivaa järjestelmästä vertailukelpoisen datan. Rahoitustietojen seuraamiseksi koulutuksen järjestäjät ovatkin ottaneet käyttöön erilaisia tietovarastoihin tai puhtaaseen järjestelmän dataan pohjautuvia mittaristoja, joita on toteutettu mm. PowerBI -logiikan avulla. Meillä Sampossa on tästä esimerkkinä otettu käyttöön Schoold Dayn Dashboard mittaristo, joka on tiedon laadun parantamisessa ollut suuri apu nimenomaan vertailtaessa KOSKI-dataa opintohallintojärjestelmän dataan. Mikään mittari ei silti poista sitä tosiasiaa, että mittarin tai eri raporttien laskentaperusteet on ymmärrettävä, mikäli tietoja vertaillaan, jolloin mahdollisten poikkeamien syyt on mahdollista selvittää.

Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta tietomäärityksiin ja tiedon hallintaan liittyvät asiat olivat 2018 alussa uusia etenkin tietoja tuottaville osapuolille. Opettajat, ohjaus- ja opiskelijahallinnonhenkilöstö eivät olleet tottuneet määrämuotoisuuteen ja siihen, että tiedot siirtyvät ajantasaisesti rahoittajan tietojärjestelmään. Uudenlainen tietojen kirjaaminen nähtiin helposti enemmänkin rasitteena ja rahoittajan vaatimana pakollisena pahana, kuin yhtenä työhön kuuluvana tehtävänä ja yhteentoimivuuden edistämisenä. Määrämuotoisuuteen pakottaminen muutti lisäksi tietojen kirjauskäytänteitä niin, että tietoa tuottavien osapuolien oli opittava pois vanhasta. Epäselvyydet ja muutokset tiedon siirron osalta ovat johtaneet siihen, että tiedon kirjaamisen käytänteitä haetaan edelleen ja opintohallintojärjestelmiä joudutaan muokkaamaan jatkuvasti. Lopputuloksena olemme saaneet tuotettua hirvittävän määrän huonoa dataa, jota on pakotettu KOSKI-järjestelmään. Osa epäkelvosta datasta tuotti KOSKI-virheitä, jotka oli tietysti ratkaistava. Samalla kuitenkin rajapintojen läpi KOSKI-palveluun valui paljon tietoa, joka syntaksin puolesta kelpasi, mutta oli semanttisessa mielessä kyseenalaista. Joissakin tapauksissa tieto siirtyi, vaikka olisi saanut jäädä siirtymättä. Tämän voi todeta helposti vaikkapa seuraamalla Vipusen -tilastopalvelusta aika ajoin 2018 valtakunnallisesti kirjattuja opiskelijatyövuosia, joiden määrä on pudonnut tuhansilla opiskelijatyövuosilla vuoden 2019 aikana. 2018 tiedot jäädytetään lokakuun 2019 lopussa, joten koulutuksen järjestäjien datan eheytystalkoita on tehty 2018 vuoden osalta vielä tänä syksynä ahkerasti.

KOSKI-palveluun siirtyvistä tiedoista voidaan johtaa tiettyjä tunnuslukuja, joita koulutuksen järjestäjän on syytä seurata tulevaisuuden rahoituksen takia. Mm. opiskelijatyövuosien seuranta on yksi keskeinen mittari, joka vaikuttaa saatavaan perusrahoitukseen. Opiskelijatyöpäivät kertyvät jaksoina, joissa uusi jakso lopettaa vanhan. KOSKI ei siis ota huomioon jaksojen päättymispäiviä, jolloin kaikki KOSKI-palveluun kirjatut opinto-oikeudet päättyvät lopulta joko valmistumiseen tai eroamiseen, tai näin siis pitäisi tapahtua. Opintohallinnossa on perinteitä, joista yksi vuoden aikana oppimani on, että opiskelijoita on jätetty helposti ”pöytälaatikkoon”, jos ei ole ollut varmuutta, miten opinnot jatkuvat. Tällöin opiskelijan opinto-oikeus saattaa unohtua kerryttämään opiskelijatyövuosia valmistumisen tai eroamisen puuttuessa. Kun opintohallintojärjestelmä kytkettiin 2018 alussa KOSKI-palveluun, ei ollut täysin tiedossa, millä perusteilla automaattinen tiedonsiirto toimi, jolloin paljon vanhaa Koskeen kuulumatonta dataa valui KOSKI-palveluun. Mukana oli myös opinto-oikeuksia, jotka olivat koulutuksen järjestäjän näkökulmasta päättyneet, mutta jotka KOSKI-palvelussa jatkoivat elämäänsä. Virhe oli inhimillinen, mutta prosessien terävöittämisellä ja erilaisten muistutuksien rakentamisella ratkaistavissa. Toinen vastaava tilanne saattaa syntyä, kun keskeytyksen takia opintohallintajärjestelmässä arkistoitu opiskelija jättää palaamatta opintoihin, mutta alkaa kerryttää opiskelijatyövuosia, eikä kukaan muista kysyä opiskelijan perään. Näitä edellä mainittuja tapauksia on ollut lukuisia. Onpa tullut nähty tapaus, jossa yksi opiskelija olisi KOSKI-palvelun mielestä kerryttänyt vuodessa yli 800 opiskelijatyöpäivää päällekkäisten opinto-oikeuksien kautta. Perusteellista opiskelua, ainakin opintohallinnon vinkkelistä katsottuna, mutta rahoittajan puolelta asia saattaa herättää epämieluisia kysymyksiä.

Edellä mainitut esimerkit ovat pieni otos havainnoista, joita on viimeisen vuoden aikana siivottu ja korjattu oppilaitoksen datasta. Nykytilanne datan suhteen on omassa organisaatiossani hyvä: Datan laatua ylläpidetään, seurataan ja vertaillaan säännöllisesti. Lisäksi tiedon kirjaamiseen on panostettu suoraviivaistamalla ja ohjeistamalla prosesseja. Työmäärä tähän tilanteeseen päästäksemme on ollut hirmuinen. Työ on myös siinä mielessä ollut epäkiitollista, että se on pienentänyt rahoitusosuuttamme, kun rahoituksen perusteena olevaa tietoa on korjattu. Onneksi johto ja oma esimies ovat tukeneet työtämme.

Vaikka olemme organisaationa päässeet tiedon laadussa hyvään tilanteeseen ja tulipalot on siten saatu sammumaan, on meillä vielä paljon tehtävää. Organisaation kyvykkyys kehittää yhteentoimivuutta ja reagoida muutoksiin pohjautuvat pitkälti ajantasaiseen kokonaisarkkitehtuuriin. Ajantasaisen kokonaisarkkitehtuurin puute on ollut yksi keskeinen syy, miksi reformi on mielletty organisaatioissa suomalaiseksi voimasanaksi tai kaaokseksi, jossa kukaan ei tunnu tietävän mistään mitään, kun yhteinen ymmärrys toimintatavoista puuttuu. Tiedonliikkuvuus ja digitaalisuus on kuitenkin tullut jäädäkseen, joten vanhaan ei ole paluuta. Tiedon ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden osalta on erityisen tärkeää, että tiedämme jatkossa ketkä kaikki tietoa tarvitsevat, missä tieto sijaitsee, mihin tieto siirtyy ja kuka tiedon tuottaa. Tällä hetkellä joudumme liian usein tilanteeseen, jossa uuden järjestelmän tai järjestelmän uuden ominaisuuden käyttöönotossa ihmetellään edellä kuvattuja asioita ja lähdetään piirtämään prosessia puhtaalta pöydältä. Tällöin organisaation toimintaa muokataan järjestelmä edellä, mikä ei palvele tarkoitusta. Ei myöskään riitä, että saamme kokonaisarkkitehtuurin ajan tasalle, vaan kokonaisarkkitehtuuria on ylläpidettävä ja se on saatava osaksi organisaation toimintakulttuuria. Tekemistä siis riittää jatkossakin.

Kuva: Tekijä Tuntematon, CC-BY

Kirjoittaja: Mikko Pöllönen, järjestelmäkehittäjä, Saimaan ammattiopisto Sampo

Palvelumuotoilulla ratkaisuja yhteentoimivuuden ymmärrykseen

Lokakuussa Parasta DigiTukea organisoi kaksi palvelumuotoilusprinttiä Vantaalla ja Oulussa sekä kaksi palvelumuotoilutyöpajaa Seinäjoella ja Kuopiossa. Nämä ovat osa kehittämishankkeemme tuloksien käyttöönottoa tukevaa toimintaa. Tilaisuuksiin on ollut avoin ilmoittautuminen, jonka kautta mukaan ovat päässeet kaikki innokkaat koulutuksen järjestäjien edustajat.

Sprinttiviikkojen aikana keskitytään työpaikalla järjestettävän koulutuksen asiakaslähtöiseen kehittämiseen yhteentoimivuuden näkökulmasta. Työskentelyn kohderyhmänä ovat koulutuksen järjestäjät ja se, millaisilla ratkaisuilla tietoa yhteentoimivuuden edellyttämästä työstä ammatillisessa koulutuksessa saisi levitettyä. Asiakaslähtöisessä tulokulmassa opiskelijat ja työelämä pidetään keskiössä.

Tämän kirjoittamishetkellä Vantaan sprintti on jo takana ja Oulun sprintti juuri alkamassa. Ensimmäisen sprintin kokemuksien jälkeen osallistujat kokivat palvelumuotoilun osallistavien menetelmien soveltuvan hyvin tällaisen laajan ja vaikeasti ymmärrettävän aiheen käsittelyyn, jossa saman asian äärelle on saatava sekä substanssiosaajia, it-kehittäjiä että johtajia keskustelemaan yhteisten arjen haasteiden kehittämisestä ja ratkaisemisesta.

Sprinttien tuloksia validoidaan yhden päivän työpajoissa Seinäjoella ja Kuopiossa. Vasta näiden päivien jälkeen kokoamme julkaistavan lopputuotoksen, joka tulee jakoon marraskuun aikana.

Vantaalla 8.10.2019 palvelumuotoilijat Ninja Fedy ja Jelena Momcilovic Gofore Oyj
(kuva: Eeva-Leena Ronkainen)

Teksti: projektikoordinaattori Riikka Lahtela (OSAO)

Keskustelutilaisuus asiakkuudenhallinnasta

Ekamin toimesta järjestimme Skypen kautta keskustelutilaisuuden teemasta asiakkuudenhallinta ja asiakkuudenhallintajärjestelmät. Aurinkoinen syyskuu ehti alkuunsa yllättävän nopeasti kesän jälkeen, jolloin ohjelmavalmistelut olivat käyneet kiivaimmillaan. Halusimme kertoa verkostolle ja muille sidosryhmille meidän M-Files järjestelmän käyttöönottoprosessista ja siitä, kuinka me Ekamissa asiakkuudenhallinnan näemme.

Jottei keskustelutilaisuuden näkökulma olisi vain etelä-kymenlaaksolainen, kutsuttiin esiintyjiksi asiakasvastaava Olavi Piispanen Pokesta (Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto) ja Vesa Keränen ohjelmistotalo Kosilasta. Piispanen kertoi heidän Hakosalo-asiakkuudenhallintajärjestelmän käyttöönottoprosessista. Keränen puolestaan toi aiheeseen järjestelmätoimijanäkökulmaa.

Kirjoittaja: Joonas Penttinen, Ekami

Kenen työtä yhteentoimivuus on?

Syksyn aikana meiltä on usein kysytty, että ketkä ovat kohderyhmäämme ja kenen kannattaisi osallistua järjestämiimme tilaisuuksiin. Tilaisuudet ovat antoisia koulutuksen järjestäjien edustajille, joiden työtehtäviin kuuluu yhteentoimivuuden kehittäminen tai sen johtaminen. Erityisesti toivomme mukaan heitä, joille yhteentoimivuuden merkitys ei ole vielä selkiintynyt.
 
Ensisijainen kohderyhmämme ovat koulutuksen järjestäjät ja heidän henkilöstönsä. Toissijaisesti viestimme hankkeestamme muille sidosryhmillemme kuten järjestelmätoimittajille. Opiskelija- ja työelämäasiakkaat eivät ole suoraan kohderyhmäämme, vaikka olemme tehneet tätä työtä nimenomaan sen takia, että tulevaisuudessa voitaisiin kehittää asiakaslähtöisempiä palveluita työelämässä oppimiseen.

Parasta DigiTukea -kehittämishankkeessa meillä on mukana joukko oppisopimuksen ja koulutussopimuksen sekä ohjauksen asiantuntijoita, suunnittelijoita, opettajia, pääkäyttäjiä, järjestelmäkehittäjiä, tietoarkkitehti ja arviointijohtaja. Jokaista meistä on tarvittu eikä työ olisi onnistunut ja edennyt ilman yhteistyötämme. Yhteentoimivuus ei siis ole minkään tietyn ammattiryhmän työtä, vaan ennen kaikkea yhdessä tekemistä.

21.8.2019 Parasta DigiTukea -toimijoita ja Goforen konsultti Jarno Naukkarinen

Kirjoittaja: projektikoordinaattori Riikka Lahtela (OSAO)

Parasta DigiTukea -sanasto julkaistu ja kommentoitavissa 20.9. saakka

Olemme julkaisseet Parasta DigiTukea -sanaston Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalussa. Samalla on käynnistimme lausuntokierroksen, jossa pyydämme kommentteja noin 50:n työpaikalla järjestettävän koulutuksen käsitteisiin.

Käsitteet on esitetty termitietueina ja käsitekaavioina. Määritelmät on annettu suomeksi ja termisuositukset suomeksi ja ruotsiksi. Sanastomme aihepiiriin liittyy runsaasti käsitteitä, jotka on määritelty opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemassa Opetus- ja koulutussanastossa (OKSA). Koska sanastomme on tarkoitus julkaista myöhemmin osana OKSAa, lausuntokierrosversion yhteyteen on lainattu OKSAsta ainoastaan keskeisimmät yhteiset käsitteet.

Parasta DigiTukea -sanasto on saatavilla kahdessa eri muodossa ja sitä voi kommentoida kahdella eri tavalla (deadline 20.9.2019):

1. Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalussa: https://sanastot.suomi.fi/concepts/86d241b2-2dee-4289-b2bf-e1eeacba8567
   
   Kommentointi tapahtuu Kommentit-työkalussa: https://kommentit.suomi.fi/commentround;commentRoundId=3a564689-61fb-4c2a-8778-5db1c3400560
   
   Tämä kommentointitapa edellyttää Yhteentoimivuusalustan tunnuksia. Lisätietoja: https://vrk-ewiki.eden.csc.fi/pages/viewpage.action?pageId=21779517
   
   
2. Sanastokeskus TSK:n sivustolla on PDF-muotoinen sanasto: http://www.tsk.fi/tiedostot/luonnokset/PDT/ParastaDigiTukea_sanasto.pdf
   
   PDF-muotoista sanastoa on tarkoitus kommentoida kirjoittamalla lausunnot lausuntopohjaan, joka löytyy osoitteesta http://www.tsk.fi/tiedostot/luonnokset/PDT/Lausuntopohja.rtf, ja lähettämällä täydennetty tiedosto Sanastokeskukseen terminologi Riina Kosuselle (etunimi.sukunimi@tsk.fi ).

Lausuntokierroksen jälkeen sanastotyöryhmämme jatkaa työskentelyä Riina Kosusen johdolla käsittelemällä lausunnot ja viimeistelemällä sanaston.

Parasta DigiTukea -sanastotyöryhmäläisiä 23.8.2019 Keuda-talolla Keravalla

Väliaikakatsaus tietomallinnustyöhön ja syksyn tilaisuuksiin

Parasta DigiTukea on aloittanut loppukirin tietomallinnustyössä. Olemme työstäneet vuoden alusta alkaen Yhteentoimivuusalustan Tietomallit-työkaluun työpaikalla järjestettävän koulutuksen soveltamisprofiilia. Työmme edistyttyä kävi ilmi, että kokoamamme luokat, attribuutit ja assosiaatiot ovat varsin geneerisiä koulutuksen tietoalueella. Tämän takia tulemme syksyn aikana tekemään tietokomponentteja, jotta ne ovat jatkossa uudelleen käytettävissä muissa tietomalleissa. Työmme vaatii vielä katselmointia ja täydentämistä.

Syyskuussa Parasta DigiTukea järjestää webinaarina yhteentoimivuus ja tietoarkkitehtuurikoulutuksia, joista päivitämme tietoa tämän blogimme Tapahtumat-sivulle. Näiden webinaarien lisäksi suosittelemme katsomaan sidosryhmämme Väestörekisterikeskuksen tallenteen Tiedon semanttinen yhteentoimivuus -seminaarista 22.8.2019 sekä osallistumaan heidän järjestämiin koulutuksiin (Yhteentoimivuusalustan koulutukset ja seminaarit).

Teksti: Riikka Lahtela, projektikoordinaattori, OSAO

eHOKSin käyttöönoton esittelyt

Parasta DigiTukea -työssä olemme tunnistaneet työpaikalla järjestettävän koulutuksen prosesseissa liikkuvia tietoja, joita mallinnamme Tietomallit.suomi.fi-työkaluun. Tiedoissa on paljon yhtäläisyyksiä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) ja henkilökohtaistamisen toteuttamisen tueksi kehitetyn eHOKS-palvelun tietosisältöjen kanssa. Yhteentoimivuuden kannalta on merkittävää, että huomioimme työssämme HOKSin ja eHOKSin kehitystyön.

OPH:n eHOKS-palvelun kehittämistyön seuraamisen lisäksi olemme käyneet vuoropuhelua eHOKS-projektiryhmän kanssa muun muassa sanastotyön osalta. Muutamat osatoimijamme ovat olleet mukana eHOKSin toteutuksessa, josta konkreettisena toimenpiteenä on ollut Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän (Keuda) ja Koulutuskeskus Salpauksen eHOKS-pilotoinnit.

Parasta DigiTukea -osatoteuttaja Keuda järjesti 14.8.2019 avoimen keskustelutilaisuuden eHOKSista. Tilaisuudessa Keuda ja Salpaus esittelivät eHOKSin testausta ja käyttöönottoa sekä siinä havaittuja haasteita koulutuksen järjestäjien näkökulmasta. Tilaisuudessa jaettiin kokemuksia ja ajatuksia vertaistukityyppisesti.

Tilaisuuden tallenne:

Esittelydiat:

eHOKS esittely ja käyttöönoton toimenpiteet koulutuksenjärjestäjän näkökulmasta, Rita Simola ja Marjaana Suo, Keuda

eHOKS käyttöönotto koulutuskeskus Salpauksessa, Mikko Jänis

Vastauksen esitettyihin kysymyksiin:

Tilaisuuden kysymykset ja vastaukset

Kypsyystasomallia laatimassa

Parasta DigiTukea on aloittanut kypsyystasomallin laatimisen. Tavoitteena on tuottaa ammatillisen koulutuksen järjestäjille työkalu, jonka avulla he voivat itsearvioida ja mitata yhteentoimivuuden kehittämiseen tarvittavia kyvykkyyksiään sekä käynnistää siihen liittyvää kehitystyötä.

Kypsyystasomallin suunnittelun aloitimme 12.6.2019 lähipäivässä Helsingissä, jossa tutustuimme Arter Oy:n konsultin Elina Mäkisen johdolla erilaisiin arviointimalleihin sekä tarkensimme oman mallimme tavoitteita sekä ideoimme sen sisältöä ja muotoa. Ideoiden jalostamista jatketaan kesän yli ja työtä edistetään elo- ja syyskuussa useissa Skype-työpajoissa.

Tulemme jakamaan kypsyystasomallin avoimesti kaikkien saataville ja jatkokehitettäväksi. Sen käyttöönottamiseksi järjestämme syksyn päätteeksi koulutusta ja muita tilaisuuksia.

Parasta DigiTukea -toimijat ja Elina Mäkinen Arter Oy, Valimo, Helsinki, 12.6.2019

Teksti: Riikka Lahtela, projektikoordinaattori, OSAO